YK vaatii Suomelta nopeampia toimia vihapuhetta ja etnistä profilointia vastaan

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea (CERD) antoi maanantaina 24. elokuuta loppupäätelmänsä Suomen ihmisoikeustilanteesta. Komitea vaatii valtiota kiirehtimään erityisesti rikoslain uudistamista ja kieltämään etnisen profiloinnin lainsäädännössä.

CERD valvoo YK:n rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Sopimusvaltioiden tulee raportoida komitealle määräajoin. Viime viikolla Genevessä käsiteltiin Suomen yhdistettyä määräaikaisraporttia, ensimmäistä kertaa vuoden 2017 jälkeen.

Suomea kyllä kiitetäänkin useista uudistuksista. Myönteistä huomiota saa muun muassa elokuussa 2025 voimaan tullut saamelaiskäräjälain uudistus, joka vahvisti saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Erityisen myönteisenä pidetään saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn valmistumista. Totuuskomission loppuraportti julkaistiin viime joulukuussa, ja se käsitteli muun muassa rakenteellista syrjintää, kieli- ja maaoikeuksia sekä kulttuurin elvyttämistä.

CERD-komitea mainitsee myönteisenä myös yhdenvertaisuuslain muutokset sekä useat kansalliset toimintaohjelmat, jotka koskevat rasisminvastaisuutta, romaneja sekä ihmiskauppaa. Lisäksi komitea kiittää sitä, että nyt Suomen hallitus käy vuosittain läpi kansainvälisten ihmisoikeuselinten suositukset.

Rikoslaki ei vielä määrittele vihapuhetta erilliseksi rikokseksi

Suurimmat huolenaiheet Suomessa liittyvät vihapuheeseen. Vihapuhe, viharikokset ja etninen profilointi sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta nostetaan erityisen tärkeiksi kohteiksi Suomelle.

Poliisille ilmoitettiin vuonna 2024 ennätykselliset 1 800 epäiltyä viharikosta. Vain pieni osa uhreista ilmoittaa rikoksista. Rikoslaki ei tällä hetkellä määrittele vihapuhetta erilliseksi rikokseksi eikä kata yksilöön kohdistettua vihaa, vain kiihottamisen ihmisryhmää kohtaan. Komitea suositteleekin, että valmisteilla oleva rikoslain uudistus saatetaan pikaisesti loppuun.

Huolta herättävät myös vihapuheen yleisyys urheilussa sekä poliitikkojen ja virkamiesten omat rasistiset ulostulot. Kuulemisissa viitattiin muun muassa tapaukseen, jossa Miss Suomi menetti kruununsa rasistisen eleen vuoksi.

Etnisen profiloinnin osalta komitea suosittelee, että poliisin ja muiden lainvalvontaviranomaisten, mukaanlukien yksityisten vartiointiliikkeiden, toiminnassa profilointi kielletään laissa nimenomaisesti; pelkkä sisäinen ohjeistus ei riitä.

Komitea huomauttaa lisäksi, ettei Suomi kerää lainkaan systemaattista tilastotietoa etnisen taustan mukaan eriteltynä esimerkiksi poliisin pysäytyksistä, henkilöllisyystarkastuksista tai rajavalvontatoimista.Tämä vaikeuttaa syrjivien käytäntöjen tunnistamista.

Afrikkalais- ja aasialaistaustaiset sekä muslimit kokevat Euroopan korkeimpiin lukeutuvaa syrjintää

CERD-komitea nostaa "vakavana huolena" esiin tuoreiden EU-tason kyselytutkimusten tulokset, joiden mukaan afrikkalaistaustaiset ja muslimit kokevat Suomessa Euroopan korkeimpiin lukeutuvaa rasistista häirintää ja syrjintää.

Ongelmat koskevat erityisesti työhönottoa – syrjintää nimen, ulkonäön, aksentin tai pukeutumisen perusteella – sekä suhteettoman korkeaa työttömyyttä ja koulutustasoa vastaamattomia työtehtäviä. Lisäksi naiset kohtaavat sukupuolta ja etnistä taustaa yhdistävää syrjintää ja ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla.

Komitea on huolissaan myös asuntomarkkinoiden syrjinnästä sekä julkisesta, mediassakin esiintyvästä puheesta, jossa muslimit ja ulkomaalaistaustaiset esitetään turvallisuusuhkana tai taakkana julkiselle taloudelle.

Saamelaiset, romanit ja ulkomaalaiset

Romanien osalta komitea suosittelee lisätoimia syrjinnän torjumiseksi työelämässä, asumisessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Se on huolissaan siitä, että romanikieli on vakavasti uhanalainen ja että romanioppilaiden keskeyttämisaste toisella asteella on korkea.

Ulkomaalaisia koskien komitea kiinnittää huomiota useisiin heikentäviin lainsäädäntömuutoksiin. Esimerkiksi kansalaisuuden asumisvaatimus on pidentynyt,uusia varallisuus- ja nuhteettomuusvaatimuksia on asetettu, ja pysyvän oleskeluluvan ehdot ovat kiristyneet. Myös vastaanottoraha on pienentynyt.

Komitea suosittelee, että lainsäädäntöä tarkastellaan kokonaisuutena syrjinnän ehkäisemiseksi. Pääsy turvapaikkamenettelyyn sekä palautuskiellon periaate on turvattava kaikissa tilanteissa — myös itärajalla, joka ollut suljettuna joulukuusta 2023 lähtien.

Lisäksi komitea kehottaa Suomea harkitsemaan ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen sekä siirtotyöläisten oikeuksia koskevan YK-sopimuksen ratifiointia. Molemmat ovat pitkäaikaisia kiistakysymyksiä suomalaisessa ihmisoikeuskeskustelussa.

Suomen on toimitettava komitealle kahden vuoden kuluessa seurantatiedot saamelaisten maita ja elinkeinoja, romanien asemaa sekä ulkomaalaisten sosiaaliturvaa koskevien suositusten toimeenpanosta.