Vihreät: lapsiperheköyhyydestä eroon vuoteen 2035 mennessä

Vihreät vaatii sitoutumista lapsiperheköyhyyden poistamiseen vuoteen 2035 mennessä.

Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Saara Hyrkkö ja Inka Hopsu peräänkuuluttivat eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että Suomi sitoutuu poistamaan lapsiperheköyhyyden vuoteen 2035 mennessä. Kansanedustajat kritisoivat hallituksen politiikkaa, jonka seurauksena yli 26 000 lasta on työnnetty köyhyyteen, ja esittävät keinopaketin, jolla suunta voidaan kääntää.

Suomessa elää noin 137 000 lasta pienituloisissa perheissä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttäisi uskottavaa suunnitelmaa, jonka ensiaskeleet tulee ottaa jo tulevassa budjettiriihessä.

"Suomesta on tullut lasten luokkayhteiskunta. Lasten eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Jo lähes joka seitsemäs lapsi asuu köyhässä perheessä, ja valitettavasti erityisesti lapsena koetulla köyhyydellä voi olla pitkä varjo. Suomi on näille lapsille velkaa paremman huomisen – ja se velka on huomattavasti valtionvelkaa vakavampi asia", Hyrkkö painottaa.

Hyrkön mukaan lapsiperheköyhyyttä ja köyhyyden periytymistä on torjuttava toimeentuloon, koulutukseen, harrastuksiin ja perheiden palveluihin liittyvillä keinoilla.

"Lapsiperheköyhyys ei ole luonnonlaki, ja poliittisilla päätöksillä voidaan myös muuttaa suuntaa. Yksittäiset vippaskonstit eivät riitä, vaan Suomeen on rakennettava uskottava ohjelma, jolla lapsiperheköyhyyttä vähennetään tehokkaasti ja samalla katkaistaan köyhyyden siirtyminen lapsuudesta nuoruuteen ja edelleen aikuisuuteen", Hyrkkö kuvaa.

Vihreät esittää kolme nopeavaikutteista keinoa jo syyskuun budjettiriiheen: lapsilisän säätämistä etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin sitä ei enää huomioitaisi tulona toimeentulotukea laskettaessa, lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen vahvistamista 35 eurolla kuukaudessa sekä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien palauttamista, jotta keikka- tai osa-aikatyön tekeminen helpottuisi ja näkyisi tekijänsä lompakossa.

Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan pelkästään kahdella ensimmäisellä toimella lasten pienituloisuus vähenisi suuntaa-antavasti noin 15 000 lapsella.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu muistuttaa, ettei köyhyys pääty siihen päivään, kun lapsi täyttää 18 vuotta, vaan se voi seurata nuorta opintoihin.

"Lapsuuden perheen köyhyys ja pienituloisuus vaikuttavat nuoreen usein myös vielä tämän täysi-ikäistyttyä. Opintojen aloittamiseen liittyy monenlaisia kustannuksia, joissa pienituloisella perheellä ei välttämättä ole mahdollisuutta auttaa. Opinto- ja sosioekonominen tausta periytyvät yhä vahvasti. Lähtöviivaa aikuisuuteen ja opintoihin pitäisi tasata", Hopsu vaatii.

Hopsun mukaan Orpon hallituksen lupaama opintotukiuudistus on typistynyt minimiin.

"Opintorahan taso on sen historian matalin, eikä riitä kattamaan elämisen kustannuksia, minkä vuoksi opiskeluajan toimeentulo perustuu yhä enemmän joko velkaantumiseen tai työssäkäyntiin. Tuen heikennykset ovat johtaneet opintolainojen huomattavaan kasvuun viime vuonna. Jopa 36 000 opintovelallista on Kelan perinnässä. Työllistymisen haasteet saavat opiskelun pahimmillaan näyttämään riskiltä velkaantumisen myötä. Näin emme saa maan koulutustasoa nousuun", Hopsu sanoo.

Yli puolet opiskelijoista elää Hopsun mukaan köyhyysrajan alapuolella.

"Suomen ylioppilaskuntien liitto on varoittanut, että paisuvat lainamäärät rajoittavat opiskelijoilla jo elämän suuria päätöksiä, kuten asunnon hankintaa ja perheen perustamista. Nuorena kasvavalla velkaantumisella ja taloushuolilla on myös yhteys mielenterveyden haasteisiin, ja se kuormittaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia", Hopsu varoittaa.

Hopsu listaa toimet, joilla suunta saataisiin korjattua jo ensi vaalikaudella: opiskelijoiden palauttaminen yleisen asumistuen piiriin, opintorahan korottaminen 50 eurolla kuukaudessa sekä sen indeksisidonnaisuuden palauttaminen. Mikäli heikko työllisyystilanne jatkuu eikä kesätöitä saa, vihreät on Hopsun mukaan valmis lisäämään määräaikaisesti opiskelijoiden käytettävissä olevia opintotukikuukausia.

"Nuorten on parempi voida ainakin opiskella kuin valita toimeentulottomuuden tai velkaantumisen välillä", Hopsu sanoo.