Saimaannorppia tukehtunut kuoliaaksi ennätysmäärä
Jo 13 erittäin uhanalaista saimaannorppaa on kokenut tänä vuonna tuskallisen tukehtumiskuoleman kalanpyydyksissä. Todellinen pyydyskuolleisuus on tutkimuksen mukaan kolminkertainen havaittuun kuolleisuuteen nähden. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitukselta välittömiä toimia.
Johanna Kohvakka
Maanantaina 17. elokuuta Savonlinnan Pihlajavedeltä löytyi verkkoon tukehtunut nuori saimaannorppa. Tapaus oli jo kolmastoista Metsähallituksen tietoon tullut pyydyskuolema tänä vuonna. Metsähallitus on tilastoinut pyydyskuolemia säännöllisesti vuodesta 2005 lähtien, ja tänä vuonna tapauksia on ilmennyt enemmän kuin minään aiempana vuonna.
Todellinen kalanpyydyskuolleisuus on Metsähallituksen arvion mukaan noin kolme kertaa suurempaa kuin tietoon tullut.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Metsähallituksen tietoon on tullut keskimäärin kuusi kalanpyydykseen kuollutta norppaa vuodessa. Jo tämä on 530 saimaannorpan kannassa niin suuri määrä, että se on puolittanut norppakannan kasvun.
Erittäin uhanalainen saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäslaji, ja se elää luonnonvaraisena ainoastaan Saimaalla.
Suurin osa kuoli kuha- ja haukiverkkoihin
Tänä vuonna yhdeksän norppaa on kuollut verkkoon. Näistä kahdeksan on kuollut suurisilmäisiin, 55–65 millimetrin kuha- tai haukiverkkoihin. Viimeisin tapaus oli pienisilmäisessä, 16 millimetrin muikkuverkossa. Yksi kuutti kuoli kaltereilla varustettuun pohjarysään, kaksi löysänieluiseen katiskaan ja yksi löysänieluiseen havasmertaan.
| Löytöpäivä | Vesialue ja kunta | Norppa | Pyydys | Sijainti ja laillisuus |
|---|---|---|---|---|
| 22.1.2026 | Pihlajavesi, Savonlinna | Nuori uros, 28,6 kg | Kuhaverkko: 6 × 30 m, solmuväli 55 mm, lanka 0,17 mm | Kalastusrajoitusalueella, asetuksen mukainen |
| 3.2.2026 | Tolvanselkä–Katosselkä, Sulkava | Nuori naaras, 23 kg | Kuhaverkko: 3 × 60 m, solmuväli 60 mm, lanka 0,17 mm | Kalastusrajoitusalueella, asetuksen mukainen |
| 18.2.2026 | Tolvanselkä–Katosselkä, Puumala | Nuori uros, 27 kg | Talviverkko: 6 × 65 m, verkkojata 120 m, solmuväli 65 mm, lanka 0,2 mm | Kalastusrajoitusalueella, asetuksen mukainen |
| 27.2.2026 | Pihlajavesi, Savonlinna | Nuori uros, 29 kg | Talviverkko: 5 × 60 m, verkkojata 120 m, solmuväli 55 mm, lanka 0,17 mm | Kalastusrajoitusalueella, asetuksen mukainen |
| 18.3.2026 | Suur-Saimaa, Taipalsaari | Uros, 53 kg | Talviverkko: 5 × 60 m, verkkojata 120 m, solmuväli 55 mm, lanka 0,17 mm | Kalastusrajoitusalueella, asetuksen mukainen |
| 4.4.2026 | Pihlajavesi, Sulkava | Nuori naaras, 30,5 kg | Haukiverkko: 3 × 30 m, solmuväli 60 mm, lanka 0,17 mm | Kalastusrajoitusalueella, asetuksen mukainen |
| 15.6.2026 | Saimaa | Pienikokoinen kuutti, noin 14 kg, 81 cm | Pohjarysä. Norppa pääsi estokalterin läpi kalapesään | Kalastusrajoitusalueella, laillinen |
| 22.6.2026 | Suur-Saimaa, Lappeenranta | Uroskuutti, 16,3 kg | Löysänieluinen kangaskatiska, joka löytyi kellumasta ilman lainmukaisia pyydysmerkkejä ja omistajatietoja | Kalastusrajoitusalueen ulkopuolella; pyydysmerkinnät puuttuivat |
| 11.7.2026 | Pitkä Pihlajavesi, Savonlinna | Uroskuutti, 20,6 kg | Löysänieluinen kangaskatiska, joka löytyi kellumasta ilman pyydysmerkkejä ja omistajatietoja | Kalastusrajoitusalueella, laiton |
| 18.7.2026 | Iso Kankaisselkä, Pihlajavesi, Savonlinna | Naaraskuutti | Löysänieluinen havasmerta. Kuutti oli jäänyt vyötäröltä kiinni nieluun. Pyydys löytyi kellumasta ilman pyydysmerkkejä ja omistajatietoja | Kalastusrajoitusalueella, laiton |
| 29.7.2026 | Tuunaanselkä, Haukivesi, Savonlinna | Uroskuutti, hukkunut todennäköisesti heinäkuussa | Verkko: solmuväli 65 mm, lanka enintään 0,20 mm. Norppa löytyi kellumasta verkkoa ympärillään | Kalastusrajoitusalueella; laillisuutta ei aineistossa määritellä |
| 6.8.2026 | Orivesi, Liperi | Uroskuutti, 22,5 kg | Kuhaverkko: 5 × 60 m, verkkojata 180 m, solmuväli 60 mm, lanka 0,2 mm | Kalastusrajoitusalueen ulkopuolella, laillinen |
| 17.8.2026 | Pihlajavesi, Savonlinna | Nuori uros, 32 kg | Muikkuverkko: 3 × 30 m, verkkojata 60 m, solmuväli 16 mm, lanka 0,15 mm | Kalastusrajoitusalueella, laillinen |
Lähde: Metsähallitus
Saimaannorppakannan kehitystä voi seurata Metsähallituksen sivuilla.
Verkkokuolemia on tapahtunut tammikuusta elokuuhun eri puolilla Saimaata. Eniten tapauksia on ollut keskisellä Saimaalla Pihlajavedellä, jossa on suurin norppakanta. Tapauksia on ollut myös Pohjois-Saimaalla ja Etelä-Saimaalla.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki kuolleet norpat ovat olleet tämän tai viime vuoden kuutteja.
Kalanpyydyskuolleisuus ei ole kasvanut vain siksi, että norppia on Saimaassa aiempaa enemmän, sillä pyydyskuolleisuus on kasvanut myös suhteessa norppakannan kokoon.
Orpon hallitus päätti keväällä, että mikäli saimaannorppakannan keskimääräinen kasvunopeus jää alle 4 prosenttiin, verkkokalastusrajoitukset pitenevät heinäkuun puoliväliin. Mikäli liian hidasta kasvua on useampi vuosi putkeen, rajoitukset pitenevät heinäkuun loppuun. Uusi arvio norppakannan koosta julkistetaan lokakuussa.
"Norpan ei pitäisi koskaan kuolla lailliseen pyydykseen""
Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii hallitusta puuttumaan tilanteeseen heti.
“On täysin selvää, että verkkokalastusrajoituksia on pidennettävä erittäin uhanalaisen saimaannorpan turvaksi. Nyt on tekojen aika. Norppia kuolee ihmisen toimesta ennätysvauhtia, joten suojelua on lisättävä välittömästi”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.
Luonnonsuojeluliiton vaatimus on, että verkot kiellettäisiin ympärivuotisesti norpan elinalueilla, samalla tavalla kuin muutkin norpalle vaaralliset pyydykset. Käytännössä järjestö pitää kiireellisimpänä sitä, että verkkokielto ulotetaan heinäkuun loppuun, jolloin kuutit ovat vielä hyvin pieniä.
“Talvella norppia suojellaan kolaamalla apukinoksia ja rakentamalla keinopesiä, mutta muutaman kuukauden päästä niiden annetaan kuolla kalastajan pyydyksiin. Tässä ei ole mitään järkeä. Saimaannorpan verkkokuoleman ei pitäisi koskaan olla laillista”, sanoo ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.
Muut norpalle vaaralliset pyydykset on jo kielletty ympärivuotisesti norpan elinalueilla lukuun ottamatta ohutlankaisia verkkoja. Useita pyydyksiä voidaan muuttaa tai kehittää norppaturvallisiksi, mutta verkkoja ei. Esimerkiksi kesällä pienikokoinen kuutti jäi kalterirysään kaltereista huolimatta. Rysien kehitystyötä tehdään, jotta niistä saadaan entistä norppaturvallisempia. Katiskat voidaan tehdä norppaturvallisiksi.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan rajoitusten noudattamisessa on puutteita ja kielletyillä pyydyksillä kalastetaan edelleen. Kalastuksenvalvontaa ja tiedotusta pitäisi lisätä sekä kannustaa norppaturvalliseen kalastamiseen.
