Öljyjätit lähes tuplasivat voittonsa Iranin sodan siivittämänä

Kahdeksan maailman suurinta öljy-yhtiötä teki huhti–kesäkuussa yhteensä lähes 93 miljardin dollarin voitot. Guardianin analyysin mukaan yhtiöiden tulokset lähes kaksinkertaistuivat vuodentakaisesta, kun Iranin sota on nostanut öljyn hintaa.

Saudi Aramcon, BP:n, Shellin, Equinorin, TotalEnergiesin, Enin, Chevronin ja ExxonMobilin voitot olivat vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla hieman alle 50 miljardia dollaria. Yhtiöt tekivät siis kevään vuosineljänneksellä voittoa keskimäärin yli 700 000 dollaria minuutissa.

Voittoja kasvatti öljyn hinnan voimakas nousu Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan käymän sodan seurauksena. Öljyn maailmanmarkkinahinta nousi keväällä korkeimmillaan yli 126 dollariin barrelilta, kun fossiilisten polttoaineiden toimituksiin kohdistui poikkeuksellisen suuri häiriö.

Samaan aikaan kahdeksan yhtiön yhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi Guardianin mukaan noin 600 miljardilla dollarilla.

Suurimman voiton teki Saudi-Arabian valtion öljy-yhtiö Saudi Aramco. Sen nettotulos kasvoi 34 prosenttia yli 33 miljardiin dollariin.

Chevronin nettotulos nousi 12,2 miljardiin dollariin, yli viisinkertaiseksi vuodentakaisesta. ExxonMobil teki 14,5 miljardin dollarin voiton, kaksi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin ja enemmän kuin millään vuosineljänneksellä sitten Venäjän Ukrainaan vuonna 2022 aloittaman hyökkäyssodan.

Shellin nettotulos nousi 9,84 miljardiin dollariin, mikä oli yhtiön historian toiseksi suurin neljännesvuositulos. Equinorin voitot kasvoivat 1,8 miljardista 3,2 miljardiin dollariin.

BP puolestaan ilmoitti 5,73 miljardin dollarin neljännesvuosivoitosta. Se oli yhtiön suurin tulos sitten Venäjän hyökkäyssodan ensimmäisen vuoden ja yli kaksinkertainen tammi–maaliskuun 2,5 miljardiin dollariin verrattuna.

Järjestöt vaativat öljy-yhtiöiltä suurempaa vastuuta

Öljy-yhtiöiden nopeasti kasvaneet voitot ovat voimistaneet vaatimuksia siitä, että fossiiliyhtiöiden pitäisi osallistua nykyistä enemmän ilmastokriisin aiheuttamien vahinkojen kustannuksiin ja uusiutuvaan energiaan siirtymisen rahoittamiseen.

Global Witness -järjestön Patrick Galey haluaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, ketkä hyötyvät sodasta taloudellisesti samaan aikaan, kun kotitaloudet kärsivät korkeista energian hinnoista ja ilmastonmuutoksen seurauksista.

"On aika panna öljyjätit maksamaan vahinkojen korjaamisesta, mitä niiden aiheuttama ilmastokriisi aiheuttaa. Ajatelkaa, kuinka paljon voisimme lisätä paloturvallisuutta, suojautua tulvilta tai asentaa aurinkopaneeleja, jos öljy-yhtiöt maksaisivat oikeudenmukaisen osuutensa veroina", Galey sanoi Guardianille.

BP:n uusi toimitusjohtaja Meg O’Neill puolusti yhtiön tulosta sillä, että BP pyrkii vastaamaan markkinoiden tilanteeseen muun muassa tuottamalla luotettavasti enemmän niitä öljytuotteita, joista on pulaa.

BP on samalla vähentänyt uusiutuvaan energiaan ja energiasiirtymään käyttämiään varoja. Yhtiö laski vuosittaisen energiasiirtymäbudjettinsa viidestä miljardista dollarista 1,5–2 miljardiin dollariin sen jälkeen, kun se viime vuonna muutti strategiaansa ja luopui osasta aiempia ympäristötavoitteitaan.

Öljy-yhtiöiden päästöt yhdistetty helleaaltoihin

Öljy-yhtiöiden jättitulokset tulevat aikana, jolloin poikkeukselliset helleaallot, kuivuus, maastopalot ja rankkasateet ovat aiheuttaneet vahinkoja eri puolilla maailmaa.

Guardian nostaa esiin myös viime vuonna julkaistun tutkimuksen, jossa maailman suurimpien fossiilisten polttoaineiden tuottajien päästöt yhdistettiin ensimmäistä kertaa suoraan yksittäisiin kuolettaviin helleaaltoihin. Tutkimuksen mukaan jo kunkin 14 suurimman yhtiön päästöt olivat osaltaan mahdollistaneet yli 50 sellaista helleaaltoa, jotka olisivat ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä olleet käytännössä mahdottomia.

Carbon Majors -tietokannan mukaan Saudi Aramco on historiallisesti aiheuttanut enemmän fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä kuin mikään muu yritys. Chevron ja ExxonMobil ovat seuraavina, ja myös Shell ja BP kuuluvat kymmenen suurimman joukkoon.

Euroopassa koettiin tänä kesänä mittaushistorian pahin helleaalto. Kuumuus on kuivattanut maaperää ja heikentänyt satonäkymiä eri puolilla Eurooppaa. Viljaa arvioidaan menetettävän vähintään yhdeksän miljoonaa tonnia. Kuivat olosuhteet ovat samalla edesauttaneet suuria maastopaloja muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa. Äärimmäisten lämpötilojen arvioidaan aiheuttaneen noin 20 000 kuolemaa.

YK:n ilmastojohtaja Simon Stiell sanoi, että ilmastoon liittyvät katastrofit ovat saavuttamassa eri puolilla maailmaa erittäin vakavia mittasuhteita.

Hänen mukaansa ratkaisu on fossiilisten polttoaineiden käytön aiempaa nopeampi vähentäminen, uusiutuvan energian lisääminen ja ihmisten suojeleminen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.