Kopiosto: Tekoäly käyttää suomalaisia teoksia, mutta pelisäännöt puuttuvat
Tekoäly hyödyntää kirjallisuutta, kuvia, journalismia ja muuta luovaa sisältöä tavoilla, jotka murtavat tekijänoikeuden suojaa. Kopiosto varoittaa, että ilman nopeita päätöksiä suomalaisen luovan alan toimeentulo ja kotimaisten teosten tekemisen edellytykset heikkenevät.
Juuri julkaistuissa hallitusohjelmatavoitteissaan Kopiosto peräänkuuluttaa lainsäädännön päivittämistä tekoälyaikaan.
“Suomi ei voi rakentaa tekoälytulevaisuutta luovan työn kustannuksella. Jos teoksia käytetään tekoälyn kouluttamiseen ilman lupaa ja korvausta, murennetaan samalla kulttuurin ja sisältöalan taloudellista perustaa”, sanoo Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen Kopioston tiedotteessa.
Kopiosto esittää seuraavalle hallituskaudelle useita toimia, joilla tekijänoikeuskäytännöt päivitetään tekoälyn aikakauteen, luovan työn korvaukset turvataan ja kulttuurin rahoitusta vahvistetaan.
Tekijänoikeus on reilun, toimivan ja kilpailukykyisen luovan talouden perusta. Luovilla aloilla on Suomessa huomattavaa hyödyntämätöntä potentiaalia: esimerkiksi Kulttuuripoliittisessa selonteossa tavoitteeksi asetettiin, että luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ajantasaista ja ennakoitavaa sääntelyä, toimivia korvausjärjestelmiä ja riittävää julkista tukea.
”Suomalaiset teokset kertovat yhteistä tarinaamme, rakentavat siltoja välillemme ja auttavat kuvittelemaan tulevaisuutta. Luovan työn edellytysten varmistaminen niin tekijänoikeuden kuin riittävän tuen osalta turvaa koko yhteiskuntaamme ja vahvistaa hyvinvointia”, Niiranen painottaa.
Kopiosto on asettanut hallituskaudelle viisi tavoitetta
Kopiosto listaa viisi keskeistä tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle.
Ensinnäkin tekijänoikeuslainsäädäntö on saatettava ajan tasalle tekoälyn aikakaudella. Nykyinen lainsäädäntö ei Kopiston mukaan riittävästi huomioi sitä, miten tekoälyjärjestelmät hyödyntävät luovaa sisältöä opetusaineistonaan ja tuotoksissaan. Lainsäädännön päivityksellä varmistetaan, että tekijöiden oikeudet toteutuvat myös uusissa teknologisissa ympäristöissä.
Toiseksi luovan työn ammattilaisille on turvattava asianmukaiset korvaukset kaikista teosten käyttötavoista. Tämä kattaa niin perinteiset julkaisumuodot kuin digitaaliset alustat ja suoratoistopalvelut. Tekijöiden toimeentulon perusta on reilu korvaus tehdystä työstä.
Kolmanneksi Kopiosto esittää, että yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä uudistetaan EU-oikeuden mukaiseksi. Nykyinen järjestelmä ei enää vastaa sitä, miten kuluttajat todellisuudessa kopioivat ja tallentavat sisältöjä eri laitteille.
Neljänneksi kulttuurin rahoitus tulisi nostaa yhteen prosenttiin valtion budjetista. Tämä takaisi kulttuurialalle vakaamman rahoituspohjan ja mahdollistaisi pitkäjänteisemmän kehittämisen.
Viidenneksi Kopiosto toivoo, että luovien alojen alkuvaiheen rahoitusta vahvistetaan pysyvästi. Aloittelevat tekijät ja uudet hankkeet tarvitsevat tukea päästäkseen alkuun, ja satunnaisten hankerahoitusten sijaan tarvitaan vakiintuneita rahoitusmekanismeja.
Hyvitysjärjestelmän uudistaminen laahaa jäljessä
Erityisen kiireellisenä Kopiosto pitää yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamista. Nykyinen budjettirahoitteinen malli ei vastaa EU-oikeuden lähtökohtia, ja järjestelmä tulisikin uudistaa tallennusmaksupohjaiseksi, kuten kaikissa muissakin EU-maissa. Lisäksi hyvityksen tulee vastata suuruudeltaan sitä haittaa, joka teosten yksityisestä tallentamisesta aiheutuu ja kattaa myös kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset.
”Luovien alojen vahvistaminen ei ole vain kulttuuripolitiikkaa vaan myös kasvupolitiikkaa. Samalla kyse on siitä, että Suomessa syntyy jatkossakin uusia teoksia. Tekijyyttä ja kulttuuriyrittäjyyttä tukevien rakenteiden on oltava kunnossa”, Niiranen sanoo.
Toimivien rakenteiden lisäksi tarvitaan panostuksia teosten rahoitusten alkupäähän. Viime vuosina luovan alan tuotekehitys ja sisällöntuotanto ovat tehostuneet tekoälyn ja muiden teknologisten mahdollisuuksien myötä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä.
”Kun luova ala elää murroksessa, korostuu erityisesti aikaisen vaiheen tukien merkitys. Luovan alan yrittäjät ja tekijät uskaltavat kokeilla ja yrittää, mutta he tarvitsevat alkuvaiheen tukea riskien madaltamiseen. Tähän tarpeeseen voimme vastata DigiDemo- ja Creademo -tuilla sekä Kehittämö-ohjelmalla, joiden rahoitus on turvattava ensi vaalikaudella”, sanoo Kopioston osana toimivan Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin johtaja Ulla Simonen.
