Tiedätkö oikeutesi verkossa? Moni kohtaa sisältöjen poistamista ilman perusteluja
Kuluttajista vain 28 prosenttia tuntee digipalveluasetuksen mukaiset oikeutensa verkkopalveluissa. Sisällön poistamista tai rajoittamista kokeneista vain 44 prosenttia sai palveluntarjoajalta perustelut toimenpiteille.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin loppuvuonna 2025 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan käyttäjät tuntevat oikeutensa verkkoalustoilla vielä heikosti. Nykyinen digipalveluasetus on ollut voimassa reilut kaksi vuotta. Vain 28 prosenttia kuluttajista kertoi tietävänsä oikeuksistaan tilanteissa, joissa verkkopalvelu piilottaa, poistaa tai rajoittaa sisältöä tai käyttäjä tekee ilmoituksen laittomasta sisällöstä.
EU:n digipalveluasetus (DSA, Digital Services Act) velvoittaa verkkoalustoja lisäämään palvelujensa avoimuutta ja turvallisuutta sekä tarjoamaan käyttäjille tietoa palveluntarjoajien tekemistä toimenpiteistä.
"Digipalveluasetus vahvistaa käyttäjien oikeuksia verkkopalveluissa. Tutkimuksen perusteella moni kuluttaja ei kuitenkaan vielä tunne näitä oikeuksia, mutta toisaalta eivät myöskään saa alustoilta oikeuksiensa mukaisia vastauksia", sanoo yksikönpäällikkö Jarmo Riikonen.
Palveluntarjoajien ilmoituksissa on puutteita
Tutkimuksen mukaan 12 prosenttia kansalaisista oli viimeisen vuoden aikana kokenut, että heidän julkaisemaansa sisältöä oli perusteetta poistettu tai rajoitettu tai että heidän tilinsä oli poistettu verkkopalvelussa.
Niistä kuluttajista, joiden sisältöön tai tiliin oli kohdistettu toimenpiteitä, vain 44 prosenttia sai palveluntarjoajalta ilmoituksen, jossa kerrottiin myös toimenpiteen perusteet. Ilman perusteluja ilmoituksen sai 38 prosenttia ja kokonaan ilman ilmoitusta jäi 16 prosenttia vastaajista. Eniten puutteita vastaajat kokivat Facebookin, Instagramin ja TikTokin vastauksissa ja perusteluissa.
Laittomalta vaikuttavaa sisältöä havaitaan erityisesti sosiaalisessa mediassa
Lähes kolmannes kuluttajista kertoi havainneensa internetpalveluissa omasta mielestään laitonta sisältöä. Tutkimuksessa laittomalla sisällöllä tarkoitettiin esimerkiksi rikollista kuvamateriaalia tai kuvia väärennetyistä merkkituotteista tai varastetusta tavarasta.
Laittomalta vaikuttavaa sisältöä havaittiin eniten sosiaalisen median palveluissa, minkä ilmoitti 23 prosenttia vastaajista. Havaintoja tehtiin myös internetin markkinapaikoilla (14 prosenttia), videosisällönjakopalveluissa (11 prosenttia) ja keskustelupalveluissa (3 prosenttia).
Niistä kuluttajista, jotka olivat havainneet laittomalta vaikuttavaa sisältöä, 49 prosenttia ilmoitti havainnostaan palveluntarjoajalle.
Tutkimuksen toteutti Bilendi Oy internetkyselynä 3000:lle yli 18-vuotiaalle henkilölle. Vastaajista 49,6 prosenttia oli miehiä, 50,1 prosenttia naisia ja 0,3 prosenttia muunsukupuolisia. Tiedonhankinta-aika oli 28.11.–8.12.2025. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,8 prosenttia suuntaansa.
