ICANin asiantuntija: Ydinasepelote ei toimi
Ydinaseista puhutaan jälleen välttämättömänä pelotteena, vaikka niiden tuhovoima tunnetaan hyvin. ICANin Florian Eblenkamp uskoo silti, että maailma voi vielä luopua ydinaseista, ja että myös Suomen pitäisi kulkea siihen suuntaan.
Kansainvälinen ydinaseidenvastainen kampanja ICAN (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) palkittiin rauhan-Nobelilla vuonna 2017. Nyt, alle kymmenen vuotta myöhemmin, ydinaseista puhutaan taas mahdollisena, lähes välttämättömänä keinona puolustautua.
ICANin vaikuttamistyön asiantuntija Florian Eblenkamp vieraili toukokuussa Suomessa. Hänen viestinsä on selkeä: ihmiskunta pääsee vielä eroon ydinaseista. Joukkotuhopotentiaalin tietävät kaikki, mutta edes ydinasepelote ei toimi. Sodankäynnin näkökulmastakin ydinaseet ovat turhia.
ICANin ykköslobbari Florian Eblenkamp ei kuvitellut alkavansa ydinaseaktivistiksi. Nuorena politiikan tutkijana häntä häiritsi eniten se, että turvallisuuspoliittista keskustelua dominoivat vanhat ihmiset. Urasuunnitelmana kuitenkin oli Euroopan komissio. Työpaikka komissiossa näytti mahdolliselta, kunnes korona sotki suunnitelmat.
”Yhtäkkiä minulla oli aikaa. Olin jo aikaisemmin tavannut ICANissa työskenteleviä ihmisiä, joten hakeuduin harjoitteluun ICANiin, ja sitten jäin töihin”, Eblenkamp muistelee.
Ydinaseriisunnan parissa työskentelevät ihmiset olivat tehneet Eblekampiin vaikutuksen. Inspiroivin kohtaaminen kuitenkin tapahtui hibakusha Setsuko Thurlowin kanssa. Thurlow oli 13-vuotiaana ihmeen kautta selviytynyt Hiroshiman atomipommista jäätyään romahtaneen rakennuksen raunioihin. Hibakusha tarkoittaa atomipommiräjähdyksistä selviytyjiä.
Eblenkamp kuuli Thurlow'n puheenvuoronsa konferenssissa, ja asia jäi mieleen. Näitä aseita ei saisi koskaan käyttää.
Kisa, jota ei voi voittaa
Suomessa Eblenkamp tapasi kansanedustajia ja mediaa, ja hän oli mukana ydinaseiden vastaisessa mielenosoituksessa.
Puhe ydinaseista on täynnä uhkakuvia, mutta Eblenkamp muistuttaa, että globaalisti ydinaseriisunnassa on tehty suuria edistysaskelia. Jo yli puolet maailman maista tukee ydinasekieltosopimusta. Allekirjoittajamaita on 99.
Suomi ei ole mukana – kuten ei myöskään yksikään ydinasevalloista. Suomi kulkeekin poispäin ydinasekiellosta. Ydinenergialain muutos mahdollistaisi ydinaseiden tuomisen Suomeen silloin, kun kyse on Suomen puolustamisesta. Keskustelu liittyy ennen muuta Nato-jäsenyyteen sekä Venäjän uhkaan.
Myös Eblenkamp ymmärtää Venäjän vaaran.
”Mitä ydinaseisiin tulee, Putin on tällä hetkellä suurin riski”, Eblenkamp toteaa.
”Venäjä on uhkaillut ydinaseilla aivan suoraan.”
Ukrainaan suuntautuvan hyökkäyssodan jatkuessa kaikki aseriisunta, ydinaseriisunta mukaan lukien, on puheenaiheena vaikea. Lisäksi ydinaseisiin liittyvät uhat ovat tänä päivänä paljon monimutkaisempia kuin edellisellä ydinaseiden valtakaudella kylmän sodan aikaan. Kyberuhat ja tekoälyn käyttö muuttavat toimintakenttää valtavasti. Ydinaseisiin käytetään ennätysmäärä rahaa, ja Venäjän lisäksi myös Donald Trump sekä Israelin johto ovat uhitelleet ydinaseilla.
Eblenkamp kuitenkin muistuttaa, että globaalisti ydinaseidenvastainen liike on vahva, ja ydinaseriisunta saa paljon huomiota.
”Jopa niissä maissa, joissa poliittinen keskustelu on vaikeaa, ihmiset ja poliitikot ymmärtävät, että ydinaseista on päästävä eroon”, hän sanoo.
Eblenkampin argumentti on myös, että ydinaseet ovat hyödyttämiä.
”Ukraina on hyvä esimerkki. Venäjä on uhannut monta kertaa ydinaseiden käytöllä, mutta ei ole niin tehnyt siitäkään huolimatta, että Putin selvästi viis veisaa siviiliuhreista. Ydinaseiden olemassaolo ei ole muuttanut sodankäyntiä. Jos ydinasesepelote olisi totta, asiat eivät menisi näin.”
”Ydinaseet sisältävät siviilien massamurhaamisen uhan. Se on kaikkiaan todella huono turvallisuusstrategia. Tarvitaan muita ratkaisuja. Tämä ei ole kisa, jonka Suomi haluaa voittaa. Tätä kisaa ei kukaan voi voittaa.”
”Ydinaseet eivät ole normaali osa Natoa”
1980-luvun ydinaseiden vastainen liike kritisoi molempia puolia: sekä idän että lännen ydinasevarustelua. Nyt keskustelu pyörii Venäjän ydinaseiden ympärillä ja Naton ydinasevarustelua kohtaan on ymmärrystä – ydinasepelote esitetään välttämättömyytenä.
”Keskustelu on tänä päivänä myös aika abstraktia. 1980-luvulla tehtiin paljon ydinkokeita, joista siviilit kärsivät ja näkivät seuraukset konkreettisesti”, Eblenkamp pohtii.
Monet maat, jotka vielä muistavat ydinkokeet, kuten Kazakstan, ovat epäröimättä allekirjoittaneet ydinasekieltosopimuksen.
Suomen kohdalla argumentointi liittyy pitkälti Natoon. Eblemkamp kuitenkin torjuu ajatuksen siitä, että Naton jäsenenä ydinaseiden läsnäolo maassa on sallittava.
”Ydinaseet eivät ole normaali osa Natoa. Vain kolmella Nato-maalla on ydinaseita ja monissa maissa ne on kielletty perustuslailla. Mikä se skenaario Suomelle oikein olisi? Turvallisuustakuu ei ole hyvä argumentti. Mikään ei estä Venäjää hyökkäämästä ensimmäisenä, oli Suomella turvaa ydinasevalloilta tai ei. Maanpuolustuksen näkökulmasta parempia keinoja on olemassa.”
Eblenkamp muistuttaa myös, että Euroopan ulkopuolella virta kulkee toiseen suuntaan.
”Ydinaseriisunta on globaali trendi. Meidän täytyy voida painostaa myös Eurooppaa luopumaan ydinaseista. On ajan kysymys, milloin ydinaseista tulee myös sodankäynnissä vanhentuneita.”
Mitä Suomen tulisi tehdä?
”Aluksi tulla takaisin konferenssiin”, sanoo Eblenkamp. Suomi oli tarkkailijana mukana ensimmäisessä ydinasekieltosopimuksen seurantakonferenssissa, mutta sittemmin Suomi ei ole ollut mukana. Seuraava konferenssi on syksyllä.
Ydinaseiden vastainen vaikuttamistyö on hidasta ja turhauttavaa. Eblenkamp on kuitenkin varma asiastaan.
”Ydinaseista päästään vielä eroon. Ne eivät ole mikään luonnonvoima.”
Salla Nazarenko
Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija.
ICAN Suomi kerää 31.5. saakka nimiä adressiin, jossa vaaditaan, ettei ydinaseita jatkossakaan voitaisi tuoda Suomeen. Adressin allekirjoittaneet esittävät, että ydinenergialain pykälä ydinräjähteiden maahantuonnin, sijoittamisen, räjäyttämisen ja kuljettamisen osalta pidetään voimassa.
