Suomen koko rengastushistoria on nyt avoinna verkossa – yli 14 miljoonaa lintua yhdessä tietokannassa
Suomi on ensimmäinen rengastuksen suurmaa, jonka koko rengastusaineisto on nyt digitaalisessa muodossa yli sadan vuoden ajalta. Työ avaa uusia mahdollisuuksia tutkia lintukantojen muutoksia.
Kaikki Suomessa vuodesta 1913 lähtien rengastetut linnut, yli 14 miljoonaa yksilöä, löytyvät nyt samasta sähköisestä tietokannasta. Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus kertoo, että Suomi on ensimmäinen rengastuksen suurmaa, jonka koko historiallinen rengastusaineisto on saatu digitaaliseen muotoon.
Nykyään rengastajat kirjaavat havaintonsa suoraan verkkoon, mutta vuosina 1913–1974 tiedot täytettiin käsin paperille. Luomus on jo pitkään tehnyt työtä avoimen tieteen eteen, ja vanhojen lomakkeiden käsittelyyn digitaaliseen muotoon on käytetty vuosia vapaaehtoistyötä.
Nyt kahden miljoonan vanhan merkinnän tallentamisen ja tarkastamisen jälkeen työ tuottaa hedelmää: yli sadan vuoden takaisia rengastustietoja voi verrata suoraan tämän päivän havaintoihin.
"Jopa yli sadan vuoden takaisia rengastustietoja on nyt mahdollista verrata nykypäivään, jolloin voidaan päästä käsiksi esimerkiksi muutoksiin lintujen levinneisyydessä tai runsaudessa", kuvailee Leena Hintsanen Luomuksesta.
Koko aineisto on selattavissa avoimesti Lajitietokeskuksessa, ja lajikohtaisia sekä vuosittaisia yhteenvetoja löytyy tulospalvelusivustolta.
Suomessa on rengastettu kaikkiaan 363 lintulajia, ja työssä on ollut mukana reilun sadan vuoden aikana noin 3 000 eri henkilöä. Ylivoimaisesti eniten rengastuksia on tehty talitiaisille: niitä on merkitty yli 1,3 miljoonaa, eli joka kymmenes Suomessa rengastettu lintu on ollut talitiainen. Rengastushistoriasta löytyy myös yllättäviä nimiä – kirjailija Frans Emil Sillanpää rengasti Hämeenkyrössä kesäkuussa 1932 neljä keltavästäräkkiä ja seitsemän kottaraista.
Aineistosta nousee esiin myös yksittäisiä ennätyksiä. Vanhin tunnetuksi tullut Suomessa rengastettu lintu on merikihu, joka rengastettiin poikasena Merikarvialla vuonna 1987 ja tavattiin samalla merialueella pesimässä lähes 36 vuotta myöhemmin. Pisimmän matkan puolestaan on lentänyt Loviisan saaristossa vuonna 1961 poikasena rengastettu kala- tai lapintiira, jonka lajia ei poikasena pystytty varmuudella määrittämään. Lintu löytyi 11 vuotta myöhemmin kuolleena Kaakkois-Australiasta – 15 727 kilometrin päästä rengastuspaikaltaan.
Rengastustyötä tekevät Suomessa pääosin vapaaehtoiset: noin 700 rengastajaa merkitsee vuosittain 250 000–300 000 lintua. Uusista rengastajista noin puolet on naisia, mikä on nostanut naisten osuuden kaikista rengastajista noin 20 prosenttiin. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, ja monelle harrastuksesta on tullut elämäntapa.
Rengastus tuottaa kustannustehokkaasti pitkäaikaista tietoa muun muassa muuttoreiteistä, muuttonopeudesta, talvehtimisalueista, elinajasta ja pesäpaikkauskollisuudesta – tietoa, jota olisi kallista kerätä esimerkiksi satelliittiseurannalla, joka ei myöskään sovi kaikille lajeille. Erityisen tärkeitä rengastajat ovat esimerkiksi petolintukantojen seurannassa, jossa pesiä käydään säännöllisesti tarkastamassa.
Jos löytää tai havaitsee rengastetun linnun joko Suomessa tai ulkomailla, tiedon voi ilmoittaa Rengastustoimistolle sille varatulla lomakkeella.
Koko rengastusaineisto on avoimesti selattavissa Lajitietokeskuksessa ja yhteenvetoina esimerkiksi lajeittain ja vuosittain tulospalvelusivustolla.
