Vihreiden uusi sosiaaliturvaohjelma: yleistuen sanktiot roskakoriin ja perustulon ensi vaihe käyttöön

Hallituksen uusi yleistuki korvaa Kelan työmarkkinatuen sekä peruspäivärahan yli 230 000 ihmisellä. Tuki astui voimaan vapunpäivänä. Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrénin mukaan tukien yhdistäminen yhdeksi yleistueksi on askel oikeaan suuntaan mutta tekee sen epäinhimillisellä tavalla.

Vihreiden puoluevaltuuston sunnuntaina 26.4. hyväksymä uusi sosiaaliturvapoliittinen ohjelma esittää toisenlaisen vaihtoehdon. Ohjelma linjaa muun muassa, että yleistukea tulee laajentaa, perustulon ensi vaihe tulee ottaa käyttöön jo ensi vaalikaudella ja Petteri Orpon hallituksen tekemät leikkaukset suojaosiin, lapsikorotuksiin ja asumistukeen tulee perua.

Forsgrén kritisoi hallituksen valitsemaa tietä järkevän sosiaaliturvauudistuksen vastakohtana: tarveharkintaa lisätään, sanktioiden kirjoa kasvatetaan ja työttömille luodaan uusia velvoitteita sen sijaan, että turvaverkon aukot tukittaisiin. Vihreiden mukaan seuraavassa vaiheessa yleistukeen tulee yhdistää myös sairauspäiväraha, kuntoutusraha ja kuntoutustuki.

"Yleistuki on askel oikeaan suuntaan, mutta hallitus rakentaa siihen samaan aikaan uusia loukkuja. Työttömyysturvaan kytketty sanktiojärjestelmä paisuneessa muodossaan kuuluu roskakoriin. Karenssit, työnhakuvelvoite ja muut työtöntä rankaisevat sanktiot eivät tuota työpaikkoja, vaan köyhyyttä", sanoo vihreiden kansanedustaja sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Bella Forsgrén.

Vihreiden sosiaaliturvaohjelma esittää asteittaista siirtymistä kohti perustuloa. Ensimmäinen askel olisi 200–300 euron veroton ja vastikkeeton osittainen perustulo, joka voitaisiin rahoittaa muuttamalla nykyisiä ansiotuloverotuksen vähennyksiä ja säätämällä muiden etuuksien tasoa. Pieni perustulo tarkoittaisi pienituloisille suoraa lisäystä toimeentuloon, mutta jättäisi keskituloisten työntekijöiden aseman pääosin ennalleen.

"Ensi vaiheen perustulon vahvuus on, että se tuo sosiaaliturvaan universaalin ja vastikkeettoman rakenteen julkisen talouden kannalta kohtuullisemmilla kustannuksilla. Samalla luodaan mahdollisuus laajentaa perustuloa entistä kattavammaksi hyvien kokemusten karttuessa. Perustulo maksettaisiin jokaiselle täysi-ikäiselle elämäntilanteesta, työskentelystä tai perhesuhteista riippumatta, joten se mahdollistaisi paremmin esimerkiksi opiskeluun, pienimuotoiseen yritystoimintaan tai luovaan työhön keskittymisen ilman ylimääräistä byrokratiaa", sanoo ohjelmatyöryhmän toinen puheenjohtaja Tommi Kortelainen.

Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota myös lapsiperheköyhyyteen. Lapsilisä tulisi muuttaa toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi niin, että se ei enää vähennä tuen määrää. Yksinhuoltajakorotusta nostettaisiin 90 prosenttiin lapsilisän määrästä ja elatustukea voisi hakea Kelasta sosiaalityöntekijän lausunnon perusteella heti, kun asia on saatettu vireille käräjäoikeudessa.

"Lapsiköyhyys ei poistu itsestään, vaan se vaatii poliittisia valintoja. Pienituloisimpien lapsiperheiden auttamiseksi ei edes tarvita uusia järjestelmiä, vaan rohkeutta korjata olemassa olevia. Lapsilisä ei saa enää viedä toimeentulotukea, ja yksinhuoltajien tilannetta voidaan parantaa nopeasti esimerkiksi varmistamalla, ettei taloudellinen riippuvuus pakota ketään pysymään väkivaltaisessa suhteessa", Forsgrén sanoo.

Ohjelma listaa myös konkreettisia toimia, joilla Orpon hallituksen tekemiä sosiaaliturvaleikkauksia peruttaisiin. Suojaosat palautettaisiin entistä laajempana, lapsikorotukset palautettaisiin syyperusteisiin etuuksiin, aikuiskoulutustuki korvattaisiin uudella osaamisturvamallilla ja asumistuen leikkaukset paikattaisiin.

"Vihreät peruisi ensimmäisenä mahdollisuuden alentaa toimeentulotukea rangaistuksenomaisesti. Tällä hetkellä järjestelmä voi käytännössä myös ajaa toimeentulotuella elävän opiskelijan keskeyttämään opintonsa. Tämä on kohtuutonta ja järjetöntä politiikkaa. Vihreiden sosiaaliturvamallissa kannustimet työhön ja opiskeluun rakennetaan tarjoamalla turvaa ja mahdollisuuksia, ei lisäämällä rangaistuksia", sanoo ohjelmatyöryhmän toinen puheenjohtaja Jenni Kuisti.