Syke: Suomen vienti vähentää päästöjä maailmalla
Suomalaiset tuotteet ja palvelut vähentävät päästöjä ulkomailla jo kymmenien miljoonien tonnien edestä. Syken mukaan viennin ilmastohyödyt ovat kasvussa, vaikka arviointia tulee vielä kehittää.
Suomen viennin hiilikädenjälki on kasvanut yli 22 miljoonaan tonniin vuodessa, ja positiiviset ilmastovaikutukset ovat kohonneet noin kolme prosenttia kolmessa vuodessa, paljastaa Suomen ympäristökeskus Syken uusi raportti. Päästövähennyksiä ulkomailla syntyy, kun suomalaiset tuotteet ja palvelut korvaavat saastuttavampia vaihtoehtoja.
Vähennykset ulkomailla vuonna 2022 nousivat Syken raportin mukaan yli 22 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin.
Hiili- tai ilmastokädenjäljellä tarkoitetaan potentiaalista positiivista ilmastovaikutusta, jonka tietyn tuotteen tai palvelun käyttöönotto voi saada aikaan korvatessaan muun tarjolla olevan samanlaisen tuotteen tai palvelun.
"Hiilikädenjälki voi tulevaisuudessa olla yksi tärkeä tapa viestiä suomalaisten ratkaisujen vähähiilisyydestä ja vahvistaa viennin kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla”, sanoo johtava tutkija Laura Sokka Suomen ympäristökeskuksesta.
Vertailun vuoksi suomalaisten kulutus aiheutti samana vuonna noin 73 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien ulkomailla syntyvät päästöt.
Hiilikädenjälkilaskennalla tukea Suomen viennin edistämiseen
Suomen viennin hiilikädenjälki oli suurinta Kiinassa, muun Aasian ja Tyynenmeren alueella, Venäjällä ja Lähi-Idässä. Hiilikädenjälkeä syntyi eniten kemianteollisuuden, metsäteollisuuden, metalliteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden viennistä.
“Suomalaiset yritykset ovat onnistuneet vähentämään tuotannon päästöjä etenkin markkinoilla, joilla kilpaileva tarjonta on saastuttavampaa. Joissakin Euroopan maissa Suomen vienti on sen sijaan syrjäyttänyt vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Tämä kertoo kiristyvästä kilpailusta päästöjen vähentämisessä ja puhtaiden ratkaisujen kehittämisessä”, sanoo erikoistutkija Hannu Savolainen Sykestä.
Kädenjälkilaskelmiin liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia ja viiveitä tutkimusaineistojen valmistumisen vuoksi. Hiilikädenjäljen suuruus riippuu paljon siitä, mihin tuotteita verrataan ja millaisia oletuksia laskennassa käytetään, Syken tiedotteessa muistutetaan.
Viennin arvioinnissa käytetty panos-tuotospohjainen laskenta ei muun muassa pysty huomioimaan kaikkia todellisia tilanteita, esimerkiksi sitä, korvaako suomalainen tuote käytännössä jonkin toisen teknologian tuotetta, kuten puupohjaiset tuotteet betonituotteita.
Suunnaksi viennin kädenjälkiarvion tarkentaminen
Hiilikädenjälkilaskelmien avulla voidaan arvioida, kuinka suomalaisen tuotannon vähähiilisyys kehittyy muuhun maailmaan verrattuna. Koko kansantalouden tason kädenjälkilaskelmat ovat suuntaa antavia, mutta niiden avulla on mahdollista tukea tuotannon uudistumista vähähiilisemmäksi.
Selvityksessä laadittiin kuudelle suomalaiselle yritykselle tuotekohtaiset hiilikädenjälkiarviot. Tulokset osoittavat, että tuotekohtainen tarkastelu on tärkeää, kun halutaan tarkentaa ja täydentää arviota Suomen teollisuusviennin ilmastohyödyistä.
Lähestymistapa auttaa ymmärtämään, miten suomalaisten tuotteiden käyttö vientimaissa voi vähentää päästöjä. Esimerkkejä ovat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut sekä vähähiiliset liikennepolttoaineet, jotka korvaavat fossiilisia polttoaineita.
