Tutkimus: varpuslinnut menettäneet ”nälkähormonin”
Lihavuuden ja syömishäiriöiden tutkimus voisi hyötyä paljon sen ymmärtämisestä, miten linnut säätelevät kehonsa rasvapitoisuutta. Tutkijat hämmästyivät havaitessaan, että varpuslinnuilta puuttuu "nälkähormoni" greliini, joka säätelee ruokahalua useimmilla selkärankaisilla.
Nälkää, syömistä ja rasvan kertymistä säätelevät hormonijärjestelmät ovat selkärankaisilla hyvin vakiintuneita. Nisäkkäillä esimerkiksi rasvasolujen tuottama leptiini vähentää ruokahalua, ja järjestelmän häiriöt voivat johtaa aineenvaihduntasairauksiin ja lihavuuteen.
Muutama vuosi sitten havaittiin, että linnuilta on kadonnut leptiinijärjestelmä evoluution aikana. Nyt uudessa tutkimuksessa huomattiin, että varpuslinnut ovat menettäneet myös järjestelmän toisen tärkeän hormonin, greliinin. Tutkijat yllättyivät havaitessaan, että lähes kaikki varpuslinnut, joka on suurin linturyhmä ja johon kuuluu 60 prosenttia kaikista lintulajeista, ovat menettäneet myös tämän hormonin.
”Tutkimusryhmämme muissa tutkimuksissa havaittiin, että greliinillä voisi olla keskeinen rooli lintujen muuttokäyttäytymisen ohjaamisessa. Olimme siis tyrmistyneitä, kun emme löytäneet greliiniä yhden kohdelajimme, lehtokertun, perimästä”, sanoo Leonida Fusani, jonka tutkimusryhmä johti tutkimusta Wienin yliopistossa.
Tämän jälkeen tutkimusryhmä etsi perusteellisesti greliiniä eri menetelmillä. Esimerkiksi bioinformatiikan avulla selattiin muiden lintulajien genomeja. Biokemian menetelmillä analysoitiin varpuslinnuista otettuja näytteitä, joita verrattiin viiriäisten ja kyyhkyjen näytteisiin, joilla on greliiniä.
”Vaikka käytimme laajoja lähteitä ja tutkimusmenetelmiä, emme onnistuneet löytämään greliiniä koodaavia geenejä minkään varpuslinnun dna:sta”, raportoi genomitutkimuksen tehnyt Oulun yliopiston apulaisprofessori Stefan Prost.
Tutkimuksen tulokset ovat läpimurto lintujen fysiologian tutkimuksessa ja avaavat mahdollisesti uusia tärkeitä tutkimusväyliä biolääketieteeseen.
”Varpuslinnut ovat ainutlaatuisia siinä mielessä, että ne kasvattavat ruumiinpainoaan 100 prosenttia keräämällä valtavasti rasvaa ennen muuttomatkoja, mutta palaavat kuitenkin helposti normaalipainoonsa muutamassa päivässä muuton päätyttyä”, Fusani sanoo. ”Leptiinin ja greliinin häviäminen näyttää liittyvän tähän poikkeukselliseen muovautumiskykyyn. Ymmärrys siitä, miten linnut onnistuvat hallitsemaan kehon rasvapitoisuutta, voisi olla erittäin hyödyllistä, kun pyritään puuttumaan yleisiin terveysongelmiin, kuten lihavuuteen ja syömishäiriöihin”.
Tutkimus ”The unexpected loss of the ‘hunger hormone’ ghrelin in true passerines: a game changer in migration physiology” julkaistiin 19.3.2025 Royal Society Open Science -lehdessä.
