Subscribe to Our Newsletter

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn't arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Kansanmusiikkikenttä pettyi Yleisradioon

Kansanmusiikkipiirit pahoittivat mielensä, kun Yleisradio ilmoitti lopettavansa Suomen ainoan suomalaista ja lähiseutujen kansanmusiikkia säännöllisesti esittävän Sydänjuurilla-radio-ohjelman Yle radio ykköseltä.  Kansanmusiikkipiireissä katsotaan, että suomalaisen kansanmusiikin esittäminen ja tallentaminen on Ylen julkisen palvelun tehtävän ydinaluetta. Alalla koetaan, että yleinen mielikuva kansanmusiikista on turhan suppea, ja ohjelma on sitä ongelmaa osaltaan korjannut. Kymmene

Kansanmusiikkikenttä pettyi Yleisradioon

Kansanmusiikkipiirit pahoittivat mielensä, kun Yleisradio ilmoitti lopettavansa Suomen ainoan suomalaista ja lähiseutujen kansanmusiikkia säännöllisesti esittävän Sydänjuurilla-radio-ohjelman Yle radio ykköseltä. 

Kansanmusiikkipiireissä katsotaan, että suomalaisen kansanmusiikin esittäminen ja tallentaminen on Ylen julkisen palvelun tehtävän ydinaluetta. Alalla koetaan, että yleinen mielikuva kansanmusiikista on turhan suppea, ja ohjelma on sitä ongelmaa osaltaan korjannut.

Kymmenet järjestöt kirjelmöivät asiasta Ylelle. Lopettamista vastustava adressi on kerännyt noin 2 500 allekirjoitusta. Päätöstään Yle ei ole muuttamassa, kertoo yhtiön kulttuuri- ja asiasisältöjen päällikkö Johanna Aho sähköpostitse.

“Ohjelmien päättämiset keräävät yleensä aina palautetta ja pyrimme kaikkiin palautteisiin myös vastaamaan. Sydänjuurilla-ohjelman kohdalla päätökseen reagoi erityisesti kansanmusiikin oma kenttä ja se on ymmärrettävää#, Aho sanoo.

“Yle oli mukana kuuntelemassa Musiikkitalolla järjestettyä tukikonserttia ja osallistuimme sen jälkeen keskustelutilaisuuteen, joka sujui hyvän yhteisen keskustelun merkeissä”, Aho jatkaa. Mutta päätös pitää.

Ohjelman puolustajat muistuttavat palautteessaan, että yleisradiolain mukaan suomalaisen moninaisen kulttuurin ja kulttuuriperinnön tuottaminen, luominen, kehittäminen, säilyttäminen ja tukeminen kuuluvat Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin.

“Kansanmusiikin soittamista ja käsittelemistä kanavillamme emme ole lopettamassa, se vain muuttaa muotoaan”, Aho sanoo.

Saman vastauksen Yle on antanut aiemminkin, mutta se ei ole kansanmusiikin kuuntelijoita tyydyttänyt. On eri asia seurata alaa vakituisesta ohjelmasta kuin kuulla sitä ennalta tietämättä sieltä täältä pitkin viikkoa.

Monipuolinen kenttä

Yleisradion ohjelmistossa on omat ohjelmansa lukuisille erilaisille musiikkigenreille. Ykköskanavalla soi säännöllisesti omissa ohjelmissaan jazz, klassinen musiikki, hengellinen musiikki, maailmanmusiikki sekä viihdemusiikin klassikot. Oma ohjelmansa on myös kokeellisella nykytaidemusiikilla.

Kansanmusiikki, etnomusiikki ja maailmanmusiikki menevät termeinä lomittain. Usein suomalaisesta musiikista keskusteltaessa puhutaan kansanmusiikista. Sydänjuurilla on keskittynyt nimen omaan Suomen, sukulaiskansojen ja lähiseutujen musiikkiin.

Kerran viikossa kuultava Keinuva talo sekä Tuuli Saksalan Keidas tarjoavat ykköskanavalla maailmanmusiikkia. Lisäksi kansan- ja maailmanmusiikkia kuullaan yksittäisissä ohjelmissa, mm. konserttitaltiointeina.

Sydänjuurilla kuullaan kerran viikossa vielä vuodenvaihteeseen asti, ja se kestää tunnin. Sitä tekee Amanda Kauranne, itsekin muusikko. Perusteluksi lopettamiselle on esitetty lähinnä se, että ohjelmistojen pitää välillä uudistua. Sydänjuurilla on pyörinyt yhdeksän vuotta. Suomalaista kansanmusiikki esitteleviä ohjelmia on sitä ennenkin olut vuosikymmeniä. 

Mainettaan monipuolisempi

Kansanmusiikki terminä sanoo eri ihmisille kovin erilaisia asioita. Varhaisista ajoista muistuttaa kalevalainen kanteleensoitto. Useille termi tuo mieleen pelimannimusiikin. Molempiin liittyy käsitys jostain menneestä. Kansanmusiikki tuottaa kuitenkin koko ajan uutta ja erilaista.

Esimerkiksi harmonikka kuuluu edelleen pelimannimusiikissa, mutta on myös täysiverinen nykymusiikin soitin. Raja perinnemusiikin ja nykymusiikin välillä on tietysti häilyvä. Herkkää ja hienovarasta harmonikkamusiikkia soittaa esimerkiksi Maria Kalaniemi. Elektroniikkaa, liikettä ja kaikkea mahdollista harmonikkaan yhdistää Kimmo Pohjonen. Ennenkokematon ilmiö on Vildá, jossa yhdistyvät Viivi Maria Saarenkylän harmonikan soitto ja Hildá Länsmanin joiku. 

Kaikki he ovat kiertäneet maailmaa esiintymässä, kuten suuri joukko muitakin kansanmuusikoita. Alalla sanotaankin, että suomalainen kansanmusiikki on maailman tunnetumpaa kuin Suomessa. Jotkut esiintyvät kiertävät enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Esimerkiksi Kardemimmit on vienyt suomalaista kanteleensoittoa eri puolille, hyvin paljon amerikansuomalaisten jälkeläisten kuultavaksi. 

Kanteletta ja siinä sivussa kaikenlaista muutakin soittaa juuri Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saanut Maija Kauhanen. A cappella -kokoonpano Tuuletar on hyvä esimerkki monenlaista perinnettä ja modernia yhdistävästä maailmaa kiertävästä kokoonpanosta. Myös elektroninen musiikki ja jazz kuuluvat usein kansanmusiikissa.

Marginaalit esillä

Uusia kansanmusiikkilevyjä ilmestyy Suomessa kymmeniä vuosittain. Sydänjuurilla on suomalaisille yleensä ainoa mahdollisuus löytää tätä uutta musiikkia.

Sydänjuurilla on varsinkin lopettamispäätöksen jälkeen saanut runsaasti kiitosta alan kattavuudesta ja monipuolisuudesta. Se esittää sekä uutta että perinteistä kansanmusiikkia, ja myös vähemmistöjen musiikki pääsee esiin. Ohjelman kautta on tullut tutuksi niin suomalaisen romanimusiikin taltioija ja esittäjä Hilja Grönfors kuin saamelaisräppääjät.

Tilaa uusimmat jutut

Lorem ultrices malesuada sapien amet pulvinar quis. Feugiat etiam ullamcorper pharetra vitae nibh enim vel.

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn’t arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Latest posts