Virran ja Rydmanin kiivaassa väittelyssä faktat tukivat Virtaa

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) A-studion keskustelu nousi otsikoihin poikkeuksellisen kireän sävynsä vuoksi. Maanantaisessa keskustelussa puhuttiin päälle, syytettiin toista valehtelusta ja Rydman heilutteli kättään Virran kasvojen edessä sanoen: ”Haloo, täällä!”

Debatin ytimessä olivat hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan vaikutukset. Virran mukaan hallitus leikkaa köyhimmiltä ja sairaimmilta sekä järjestöiltä, jotka tekevät konkreettista asiakastyötä. Rydman taas kiisti väitteet ja katsoi asiakasmaksujen korotusten kohdistuvan maksukykyisimpiin sekä järjestöleikkausten painottuvan muuhun kuin kohtaavaan työhön.

Virran mukaan kiista ratkeaa vain faktoilla. 

"Ministeri Rydman väittää, että hallitus ei leikkaa kohtaamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Hyvinvointialuejohtajat ovat itse todenneet, ettei heillä ole järjestöille toiminnallista korvaajaa. Hallituksen leikkaukset eivät ole säästöjä, ne ovat laskun siirtämistä raskaampiin palveluihin. Näin suuri leikkaus on mahdotonta kohdistaa niin, ettei se osu suomalaisten mahdollisuuteen saada apua, turvaa ja tukea. Nyt on ministerin vastuulla osoittaa, mihin se kohdistuu", Virta sanoo tiedotteessaan.

Virta toivoo, että ministeri Rydman kirkastaa, miksi hän syyttää Virtaa valehtelusta.  

"On absurdia, että ministeri Rydman kiirehtii kertomaan, että vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta valehtelee. Pyydän, että nämä väitteet yksilöidään. Erimielisyys politiikan valinnoista ei ole valehtelua. En ole yrittänyt väittää, että kattojärjestöjä ei olisi olemassa. Olen vain sanoittanut sitä, että näin suuria summia on mahdotonta leikata ilman, että se osuu järjestökenttään laajemmin sekä suomalaisten mahdollisuuteen saada apua, turvaa ja tukea", Virta toteaa.  

Virta muistuttaa, että Rydman on toistuvasti esittänyt julkisuudessa väitteitä järjestökentästä ilman, että niitä on tuettu faktoilla, ja nyt samat väitteet toistuivat suorassa televisiolähetyksessä. Virran mukaan kyse ei ole enää pelkästä poliittisesta erimielisyydestä, vaan siitä, mikä on hallituksen rooli ja vastuu Suomessa. 

"Nyt ministerin salkkua kantava Rydman esittää televisiossa väitteitä, joita hän ei suostu perustelemaan. Ministeri on toistuvasti heittänyt epäilyksen varjoa järjestökentän ylle ilman, että hän on suostunut konkreettisesti osoittamaan, mistä hän puhuu. Tässä muutenkin epävakaassa maailman tilanteessa suomalaiset eivät tarvitse yhtään enempää luottamuksen horjuttamista ja epävarmuuden kylvämistä Orpon hallituksen ministeriltä, jonka kuuluisi nimenomaan yhdistää, ei erottaa suomalaisia", Virta sanoo. 

Ylen faktantarkistus tuki Virran keskeisiä väitteitä

Yle teki väittelyn jälkeen ohjelmassa esitetyille väitteille faktantarkistuksen. Asiantuntija-arviot tukivat pääosin Virran väitteitä.

Ensimmäinen tarkistettu väite koski sitä, leikkaako hallitus Virran sanoin köyhimmiltä ja sairaimmilta. Ylen haastatteleman Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Jussi Tervolan mukaan hallitus on vähentänyt julkisia menoja etuusleikkauksilla, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisimpiin kotitalouksiin. Tervola huomautti myös, että monet etuudet, joita saavat myös suurituloiset, kuten eläkkeet ja lapsilisät, ovat jääneet leikkausten ulkopuolelle. Lisäksi sote-asiakasmaksuja on korotettu ja suunnitellaan korotettavan tavalla, joka kohdistuu erityisesti eläkeläisiin ja paljon sairastaviin.

Myös SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Vertti Kiukkaan mukaan sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja lisäävät köyhyyttä.

Toinen väite koski Rydmanin näkemystä siitä, että sote-asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat maksukykyisimpiin. Myös tässä asiantuntijat tukivat Virtaa.

THL:n Tervolan mukaan hallitus on kohdistanut ja suunnittelee kohdentavansa korotuksia enemmän erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoon, ja erikoissairaanhoidon maksut jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri tuloluokkiin. Perusterveydenhuollon maksut osuvat kuitenkin erityisesti työelämän ulkopuolella oleviin. Kun maksut suhteutetaan kotitalouksien tuloihin, korotukset rasittavat voimakkaimmin pienituloisia kotitalouksia. Tervolan mukaan pienituloisiin kohdistuvia perusterveydenhuollon ja laitoshoidon maksuja on korotettu, muttei maksukattoja, indeksikorotuksia lukuun ottamatta.

Kolmas väite koski sote-järjestöjen leikkauksia. Rydmanin mukaan hallitus priorisoi peruspalveluita sen sijaan, että rahaa ohjattaisiin esimerkiksi edunvalvontajärjestöille, järjestöjen järjestöille tai puolueiden lomayhdistyksille. Virran mukaan leikkaukset osuvat myös konkreettista asiakastyötä tekeviin järjestöihin.

Tästä asiantuntijat olivat enemmän jakaantuneita.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn Hanna Heinosen mukaan leikkauksia on pyritty kohdistamaan ensisijaisesti hallintokuluihin sekä toimintoihin, joita ei ole pidetty kansalaisjärjestötoiminnan ytimenä, mutta SOSTEn Kiukas arvioi asiaa toisin. Hänen mukaansa sote-järjestöjen STEA-avustuksia leikataan vaalikauden aikana 190 miljoonalla eurolla eli lähes puoleen vuoden 2024 tasosta.

Kiukkaan mukaan näin suuri leikkaus ei voi olla osumatta myös kohtaavaan työhön. Hän nosti esiin, että jo tehtyjen leikkausten vuoksi on supistettu tai lopetettu esimerkiksi chat- ja kriisipuhelinpalveluja, vertaistukea ja kohtaamispaikkatoimintaa.