Elokapinan niskoittelusyytteet hylättiin - käräjänotaari joutui maalituksen kohteeksi

Helsingin käräjäoikeus on vapauttanut syytteistä kaksi Sotekapinan mielenosoittajaa, jotka poliisi otti kiinni Mannerheimintiellä Helsingissä viime toukokuussa. Oikeuden mukaan poliisilla ei ollut kokoontumislain mukaista toimivaltaa määrätä mielenosoitusta päättymään.

Kyseessä on ensimmäinen tapaus Suomessa, missä tuomari ottaa kantaa poliisin toimivaltaan päättää mielenosoitus.

Elokapinan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten muodostama yhteisöryhmä Sotekapina sulki ajokaistan Leikkausvirhe-nimisessä mielenosoituksessa Helsingin keskustassa toukokuussa 2025. Mielenosoitus vastusti sote-palveluihin kohdistuvia leikkauksia ja vaati hallitusta leikkaamaan niiden sijaan ympäristölle haitallisista tuista.

Poliisi määräsi mielenilmauksen päättymään ja otti kaksi mielenosoittajaa kiinni heidän istuuduttuaan Mannerheimintielle. Oikeudessa kuultujen todisteiden mukaan liikenteelle aiheutunut häiriö oli vähäistä eikä mielenosoitus aiheuttanut välitöntä vaaraa. Oikeuden mukaan poliisilla ei siten ollut kokoontumislain mukaista toimivaltaa antaa poistumiskäskyä.

Poliisin on turvattava kokoontumisvapauden toteutuminen

Oikeudenkäynnissä arvioitiin ennen kaikkea sitä, oliko poliisilla kokoontumislain perusteella oikeus määrätä mielenilmaus päättymään ja oliko vastaajille annettu poistumiskäsky poliisin toimivallan rajoissa.

Ratkaisussa todetaan, että poliisin toimivalta päättää mielenosoitus perustuu kokoontumislain 21 pykälään. Sen mukaan poliisilla on oikeus määrätä yleinen kokous päättymään, jos se aiheuttaa välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle eivätkä muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi. Poliisi voi määrätä mielenosoituksen päättymään myös, jos sitä järjestettäessä on toimittu olennaisesti lainvastaisesti.

Esitetyn näytön mukaan Sotekapinan mielenosoitus ei aiheuttanut välitöntä vaaraa eivätkä mielenosoittajat toimineet olennaisesti lainvastaisesti.

Tuomiossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että poliisi ei ollut yrittänyt neuvotella mielenosoittajien kanssa. Poistumiskäsky oli annettu vain alle puoli tuntia sen jälkeen, kun mielenosoitus oli pysähtynyt Mannerheimintielle.

Ratkaisu kytkeytyy laajempaan keskusteluun kokoontumisvapaudesta

Ympäristöliikkeiden mielenosoitusoikeudesta on viime vuosina käyty keskustelua myös muualla Euroopassa, muun muassa Iso-Britanniassa, jossa ilmastomielenosoittajia on tuomittu katusuluista.

Suomessa Amnesty International on kiinnittänyt huomiota Elokapinan mielenosoitusten hajottamiseen havainnoissaan vuoden 2025 mielenosoituksista. Amnestyn mukaan poliisi purkaa katusulut verrattain pian niiden alkamisesta. Järjestö on myös todennut, ettei poliisi muuta arviotaan kohtuuttomasta haitasta liikenteelle, vaikka liikenne ohjattaisiin kiertoreitille tai alueelle ei muodostuisi suurta ruuhkaa.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat osaltaan kunnioittamaan kokoontumisvapautta.

Elokapinan lakituessa toimiva Tuulia Reponen pitää käräjäoikeuden ratkaisua tärkeänä.

“Hienoa, että Helsingin käräjäoikeus vihdoin tarkastelee aidosti kysymystä poliisin toimivallasta määrätä mielenosoitus päättymään. Vain demokraattinen oikeusvaltio voi turvata Århusin sopimuksen mukaisten ympäristöperusoikeuksien käytön”, Reponen toteaa.

Tuomio ei ole lainvoimainen, ja siitä voi vielä valittaa. Syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon.

Käräjänotaari joutui maalittamisen kohteeksi

Päätöksen jälkeen sosiaalisessa mediassa levitettiin väitteitä vapauttavan ratkaisun tehneen käräjänotaarin yhteydestä Elokapinaan. Väitteitä levitti muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva. Käräjäoikeutta johtava laamanni vahvisti torstaina Helsingin Sanomille, että väitteet käräjänotaarin yhteydestä Elokapinaan ovat perättömiä.

Juristiliitto tuomitsee kannanotossaan jyrkästi sen, että yksittäinen käräjäoikeuden notaari on joutunut järjestelmällisen häirinnän kohteeksi käräjäoikeuden ratkaisun vuoksi. Liiton mukaan oikeudellisia ratkaisuja saa kritisoida, mutta yksittäiseen lainkäyttäjään kohdistuva painostus, perättömien väitteiden levittäminen ja henkilöön käyvä kampanjointi eivät kuulu oikeusvaltioon.

"Tuomioistuinten tehtävä on ratkaista asiat riippumattomasti ja puolueettomasti. Oikeusvaltio edellyttää, että oikeusalan ammattilaiset voivat tehdä työnsä ilman henkilökohtaista painostusta tai pelkoa", toteaa Juristiliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

Liiton mukaan tyytymättömyys käräjäoikeuden ratkaisuun kuuluu käsitellä laillisilla muutoksenhakukeinoilla, ei sosiaalisessa mediassa yksittäiseen henkilöön suunnatulla painostuksella.

"Jos yksittäisiin ratkaisijoihin kohdistuva maalittaminen normalisoituu, kyse ei ole vain yksittäisen oikeudenhoidon ammattilaisen asemasta. Kyse on tuomioistuinten riippumattomuudesta ja lopulta jokaisen oikeusturvasta", Tilander korostaa.

EDIT 27.4. klo 9.25: Tieto siitä, että tapaus on Suomen ensimmäinen, siirretty toiseksi kappaleeksi