Subscribe to Our Newsletter

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn't arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Kuuma kaupunki: Kuumuus rasittaa ja pahimmillaan vie hengen

Kuumuus vaikuttaa moniin asioihin, mutta erityisen vakavasti terveyteen.  Tutkijat puhuvat kuumarasituksesta. Se on uhka etenkin vanhuksille, joiden osuus väestöstä jatkuvasti kasvaa.  Yli 75-vuotiaiden kuolleisuuden on arvioitu yli kaksinkertaistuvan helleaaltojen aikana Helsingin alueella verrattuna muuhun HUS:n alueeseen. Tämä käy ilmi Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta. Kuumuuden seurauksia on huolestuneina seurattu myös Hengitysliitossa,

Kuuma kaupunki: Kuumuus rasittaa ja pahimmillaan vie hengen

Kuumuus vaikuttaa moniin asioihin, mutta erityisen vakavasti terveyteen.  Tutkijat puhuvat kuumarasituksesta. Se on uhka etenkin vanhuksille, joiden osuus väestöstä jatkuvasti kasvaa.  Yli 75-vuotiaiden kuolleisuuden on arvioitu yli kaksinkertaistuvan helleaaltojen aikana Helsingin alueella verrattuna muuhun HUS:n alueeseen. Tämä käy ilmi Ilmatieteen laitoksen tutkimuksesta.

Kuumuuden seurauksia on huolestuneina seurattu myös Hengitysliitossa, jonka tehtävä on mm. edistää hengityssairaiden elämänlaatua. Järjestöjohtaja Mervi Puolanteen mukaan kuumuus sotkee nesteaineenvaihduntaa.  Sen seuraukset ovat moninaiset aina univaikeuksista sekavuuteen, lihasheikkouteen, sydämen rytmihäiriöihin ja siihen, vaikuttaako henkilön lääkitys siten, kun piti.

”Kun julkisuudessa puhutaan siitä, että kuumuudesta johtuvia kuolemia on satoja, unohdetaan, että haavoittuvimmille ryhmille jo pidempään jatkuva 20 astetta ylittävä lämpötila aiheuttaa oireita tai pahentaa sairautta. Tällaisia ryhmiä ovat iäkkäät ja pitkäaikaissairaat, kuten hengityssairaat”, hän sanoo. 

THL:n sivuilta löytyy yksityiskohtaisia kuvauksia siitä, millaisia haittoja kehon kohonnut lämpökuorma aiheuttaa. STM taas muistuttaa sivuillaan, että lämpötilan kohotessa yli 24 asteen kuolleisuus voi kasvaa jopa 2–4 prosenttia jokaista lämpöastetta kohti. Joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua useampia satoja kuolemia. 

Kuumuus on tulvia vaarallisempaa

Helsingin ilmastomuutokseen sopeutumista linjaava ohjelma on tehty kaudelle 2019–2025. Siinä kuumuuden tuottamat ongelmat eivät vielä nousseet keskiöön. Ohjelmaa on nyt tarkoitus päivittää ja siinä pidentyvät ja pahentuvat kuumuusjaksot ovat fokuksessa rankkasateiden ohella.

”Helteiden osalta työn pitäisi käynnistyä vielä tänä vuonna”, kertoo ilmastomuutokseen sopeutumiseen erikoistunut projektipäällikkö Susanna Kankaanpää Helsingin kaupungin ilmastoyksiköstä.

Meidän oloissamme tulvat nousevat otsikoihin ja kuvareportaasien aiheiksi useammin ja isommin kuin helteen näännyttämät vanhukset.

 ”Kuumuus on tappavaa, mutta toistaiseksi se on saanut vähemmän huomiota kuin rankkasateet. On paljon ihmisiä, jotka eivät pääse kuumuutta pakoon”, Kankaanpää sanoo.  

Mediassa ja erilaisissa virallisissa dokumenteissa on keskitytty lähinnä siihen, miten kuumuuden aiheuttamia oireita voidaan lievittää esimerkiksi asuntoja ja julkisia tiloja viilentämällä.

”Laastarointia”, ilmastoasiantuntija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta kuittaa. 

Ydinkysymys on hänen mukaansa se, miten löydetään kaupunkirakenteen optimaalinen tiiviys niin, että kaupungin lämpöolot pysyvät siedettävinä myös helleaaltojen aikana. 

”Kaupunkirakenteen tulisi tukea sekä ilmastonmuutoksen hillintää että auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen.”

Tiivis kaupunki pahentaa kuumarasitusta

Se, että kaupunkien tiiviisti rakennetut alueet keräävät helteillä lämpöä ei ole uutinen. Siitä on kuitenkin yhä enemmän tietoa, miten jatkuvasti voimistuvat helleaallot yhdessä entistä tiiviimmän kaupunkirakenteen kanssa pahentavat kaupunkien kuumuudesta johtuvia haittoja. Tästä Helsinki on hyvä esimerkki.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan ankaran kuumarasituksen määrä kesäisin tulee lisääntymään nykykesiin verrattuna: 2050-luvulla ankaria kuumarasitustunteja voi olla jopa kolminkertaisesti.

”Pääasiassa tähän vaikuttaa ilmastonmuutos, mutta tiivistyvä kaupunkirakenne kuitenkin pahentaa tilannetta entisestään. Tämä tarkoittaa entistä korkeampia lämpötiloja entistä laajemmilla alueilla”, sanoo tutkimusprofessori Adriaan Perrels.   

Katse tulevaisuuteen

Tilastot näyttävät jatkuvaa kuumenemista ja poikkeuksellisen kovia hellejaksoja kuten vuoden 2022 elokuussa Helsingissä. Tilastoissa katse on taustapeilissä, mutta millainen on tulevaisuus?

Ilmatieteen laitos mallinsi kaksi erilaista skenaariota Helsingin lämpösaarekkeiden kehittymisestä. Mallinnuksissa otettiin huomioon niin ilmaston muuttuminen kuin sekin, mihin suuntaan kaupunkirakennetta päätetään ohjata. Ensimmäinen skenaario noudattaa nykykehitykseen perustuvaa kehityskulkua ja toinen ilmentää tiheämpää kaupunkirakennetta.

Kuva 1. Näin kuumarasitus pahenee. Lähihistorian tilanne (1) verrattuna vuoden 2055 tilanteeseen (2), jossa kaupunkia on päätetty rakentaa nykyistä tiiviimmin. 
Kuva 2.

Tulevaisuudessa kuumeneminen ei ole vain kantakaupungin ongelma. Vuoden 2055 tilannetta kuvaavassa mallinnuksessa punainen sormi osoittaa Helsingin keskustasta aina Tikkurilaan asti radanvartta myötäillen. 

Tiivis – mutta millainen tiivis?

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kaupungin entistä tiiviimpi rakentaminen on perusteltua. Se voi kuitenkin tuottaa terveyshaittoja ja alueita, joiden vetovoima kuumuuden takia laskee.

Johtaako kaikki tiivistäminen tähän? Ei välttämättä, sanoo Adriaan Perrels: 

”Kaupunkia voi rakentaa tiiviisti myös ilman, että se johtaa ylikuumentumiseen. Saman tehokkuuden voi saavuttaa sekä kerrostaloilla että tiiviillä rivitaloilla ja pienkerrostaloilla. Tämä selittyy sillä, että ne voi rakentaa lähemmäksi toisiaan kuin korkeat tornitalot. Silloin ei viilentämiseen tarvita korkeita puitakaan, vaan keskikokoiset riittävät. Tornitaloissa taas suuretkaan puut eivät auta, jos noin viidennestä kerroksesta ylöspäin rakennus on koko päivän auringossa ja kuumenee.”

Lehtipuiden etu on se, että kesällä ne varjostavat ja talvella päästävät valoa asuntoihin. Lisäksi kaikki kasvit viilentävät ympäristöään haihduttaessaan ja pienetkin viheralueet antavat tilaa ilman virrata.  

”Kaikki eri mittakaavan ratkaisut ovat tarpeen. Viilentämisen näkökulmasta ei aina tarvita isoja puistikkoja vaan pienten viheralueiden viisas sijoittelu on tärkeää. Yksittäisillä puillakin on merkitystä, samoin viherkatoilla ja viherseinillä. Ne eristävät ja haihduttaessaan viilentävät. Lisäksi vihreyden lisääminen nostaa tutkitusti naapuruston asuntojen arvoa”, kuvaa Perrels. 

Kun suunnitellaan uutta, on helpompi ottaa nämä asiat huomioon, mutta entä Helsingin keskustan vanhat alueet? Niihin on usein vaikeampi löytää ratkaisuja, mutta yksi sellainen voisi olla korttelipihojen kunnianpalautus.

”Jos se on pelkkä pysäköintialue ja asfalttikenttä, niin sehän kuumenee kuin uuni. On tärkeää, että pihalla on kasvillisuutta ja etenkin puita, jotka varjostavat. Esimerkiksi suurten puiden alla voi olla monta metriä korkeaa vapaata tilaa oleskeluun. Lisäksi korttelipihan laidoilla pitää olla aukkoja, joiden kautta tila tuulettuu.”

Tietoa, tekniikkaa, toimintaa

Tieto tarkentuu koko ajan. Esimerkiksi HSY:n maanpeiteaineistosta tuli vuoden alussa päivitetty versio. HSY:n mukaan aineisto helpottaa esimerkiksi ekologisten käytävien tunnistamisessa ja ekologisen verkoston hahmottamisessa. 

Myös entistä tarkempiin kortteli- tai rakennuskohtaisiin mallinnuksiin liittyy paljon mahdollisuuksia, arvioi Reija Ruuhela. Näillä menetelmillä voitaisiin nykyistä järjestelmällisemmin etukäteen arvioida, kuumentavatko rakennukset alueen pienilmastoa.

Kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki on puolestaan mukana EU-rahoitteisessa The Regions4Climate -hankkeessa. Sen yksi tavoite on kehittää välineitä siihen, kuinka lämpösaarekkeisiin liittyvät kasvavat riskit voidaan paremmin tunnistaa ja tarkemmin kuvata kartoilla.

”Tarkoitus ei kuitenkaan ole ainoastaan kehittää tekniikkaa. Haluamme myös kehittää toimintaa tuomalla yhteen ne tahot, jotka ovat tekemisissä haavoittuvien ihmisryhmien kanssa”, sanoo projektipäällikkö Heli Ponto.


Kuuma kaupunki -juttusarja

Juttusarjan seuraavissa osissa teemoina ovat: mikä ajaa rakentamaan tiiviimmin, miten ohjata rakentamista niin, etteivät asunnotkaan ylikuumene sekä millaisia ratkaisuja tarjoavat viherrakentaminen ja arkkitehtuuri. Viimeisessä osassa katse on käytännön esimerkeissä ja vihreiden linjauksissa.

Tilaa uusimmat jutut

Lorem ultrices malesuada sapien amet pulvinar quis. Feugiat etiam ullamcorper pharetra vitae nibh enim vel.

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn’t arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Lue lisää