Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin

Kannattavat maatilat ovat keskeisiä huoltovarmuudelle, vetoaa MTK. Herneen viljelyala ylitti Suomessa 50 000 hehtaaria, kun viljelijät siirsivät peltoalaa viljoista valkuais- ja öljykasveihin. MTK:n mukaan monipuolistaminen avaa mahdollisuuksia, mutta peltoviljelyn kannattavuus on yhä heikkoa.

Herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin
Satoherne (Lathyrus oleraceus). Kuva: Gilles San Martin

Suomalaiset peltoviljelijät uudistavat tuotantoaan, ja herneen viljelyala nousi yli 50 000 hehtaariin, tiedottaa Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK). 

Peltoviljelyn kannattavuus on edelleen Suomessa heikkoa. Vuonna 2026 peltoalaa siirtyi muun muassa valkuais- ja öljykasveille, ja viljakasvien ala pieneni noin seitsemän prosenttia.

MTK:n mukaan peltokasvien monipuolistaminen avaa mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää toimivia markkinoita ja yhteistyötä koko ruokaketjulta. Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto säilyvät vain, jos niiden perustana on kannattavat maatilat, järjestö vetoaa.

"Kulunut kasvukausi osoitti, että viljelijät ovat valmiita vaihtamaan perinteisiä viljakasveja muihin tuotantokasveihin ja haluavat vahvistaa kotimaisen kasvivalkuaisen tuotantoa. Myös näiden kasvien tuottamisen on kuitenkin oltava taloudellisesti kannattavaa", MTK:n asiantuntija Max Schulman toteaa tiedotteessa.

Sadosta saatava hinta on MTK:n mukaan saatava kattamaan paremmin nopeasti muuttuvat tuotantokustannukset. Korkea kustannustaso, viljan matala hintataso ja markkinoiden epävarmuus ovat heikentäneet tuotannon kannattavuutta ja viljelijöiden mahdollisuuksia kehittää tilojaan.

Järjestö peräänkuuluttaakin toimia, jotka vahvistavat viljelijän asemaa markkinoilla.

"Viljelijä ei voi olla se osa ruokaketjua, jonka vastuulle kustannusten nousu lopulta jää. [--] Samalla viljelijöiden on myös oltava valmiita muuttamaan toimintaansa markkinavetoisemmaksi", Schulman sanoo.

Investointeihin ei riitä rahaa

MTK:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbundin (SLC) syksyn kasvukausikyselyn mukaan kevätviljojen sato oli monilla tiloilla vähintään tavanomainen, mutta se ei riittänyt vahvistamaan tilojen taloutta. Viljatiloista 57 prosenttia arvioi taloudellisen tilanteensa heikentyneen edellisvuodesta, ja noin 40 prosenttia harkitsee tilanpidon lopettamista seuraavan viiden vuoden aikana.

Heikko kannattavuus näkyy myös investoinneissa. Kyselyyn vastanneista 39,5 prosenttia suunnittelee tuotantoon liittyviä investointeja vuosille 2027–2030. Lähes puolella kannattavuuden heikkeneminen oli vaikuttanut merkittävästi investointisuunnitelmiin. Investointien väheneminen heikentää tuotannon pitkän aikavälin kilpailukykyä, sillä muuttuvat sää- ja markkinaolosuhteet edellyttävät tiloilta kykyä uudistaa tuotantoa, kehittää teknologiaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä.

Peltokasvituotannon tulevaisuus vaatii MTK:n mukaan myös pitkäjänteisyyttä. Toimintaympäristön on oltava riittävän ennakoitava, jotta viljelijät voivat suunnitella tuotantoaan, investoida ja kehittää tilaansa pitkäjänteisesti.

"Suomella ei ole varaa menettää peltokasviviljelijöitään. Tarvitsemme nopeita toimia sekä Suomessa että EU:ssa kannattavuuden parantamiseksi. Samalla on luotava pitkäjänteiset edellytykset, jotta viljelijät uskaltavat investoida ja jatkaa tuotantoa Suomessa", Schulman painottaa.

Lue lisää