Welt: Suomesta kaavaillaan lähdettä Saksan vihreälle vedylle
Saksa etsii kuumeisesti halpaa vihreää energiaa teollisuutensa pelastamiseksi – ja katseet ovat kääntyneet Suomeen, kirjoittaa saksalainen Welt-lehti. Kriitikoiden mukaan suomalaisen halvan sähkön pitäisi kuitenkin houkutella teollisuutta Suomeen, ei vetyä Saksaan.
Halpa suomalainen uusiutuva energia houkuttelee myös saksalaisia. Samalla vedystä on kaavailtu ratkaisevaa tekijää Saksan energiasiirtymässä, kirjoittaa Aleksi Nissilä artikkelissaan saksalaisessa Welt-lehdessä. Paluu laajamittaiseen venäläisen kaasun käyttöön tai ydinvoiman nopea elvyttäminen näyttävät saksalaisille epätodennäköisiltä vaihtoehdoilta. Maan tavoitteena on myös teollisuuden päästöjen vähentäminen .
Edullinen sähkö houkuttaa monia, mutta pitkän linjan vihreä vaikuttaja Osmo Soininvaara totesi jo viime vuonna, että markkinatalouden logiikalla energiaintensiivisen teollisuuden pitäisi siirtyä Suomeen – ei vedyn Saksaan.
Soininvaaran mukaan Saksa hyötyisi suomalaisesta vihreästä sähköstä, mutta haitat jäisivät Suomeen.
”Vaikka kannatan vihreää sähköä voimakkaasti, on minunkin myönnettävä, etteivät jättimäiset tuulivoimalat ja neliökilometrien laajuiset aurinkovoimalat mitenkään harmittomia ole", Soininvaara kirjoitti blogissaan.
Vety-yhteistyöstä on aiesopimus Saksan ja Suomen välillä
Vetyä voidaan tuottaa hajottamalla vettä sähköllä vedyksi ja hapeksi. Vedyn tuotanto kuitenkin kuluttaa paljon sähköä, joten kustannukset riippuvat suoraan sähkön hinnasta. Ratkaisevaa on myös sähkön alkuperä: vety on vihreää vain, jos myös sen tuotantoon käytetty sähkö on vähähiilistä.
Suomella on vetymarkkinoilla potentiaalisesti suuri rooli. Viime vuonna sähkön keskimääräinen tukkumarkkinahinta Suomessa oli noin 40 euroa megawattitunnilta. Saksassa vastaava hinta oli yli puolet korkeampi, 89 euroa. Hintaero selittyy ennen kaikkea Pohjoismaiden vesivoimalla ja tuulivoimalla. Suomi kuuluu yhteispohjoismaiseen sähkömarkkinaan yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa.
Saksalla on suuret suunnitelmat vetytalouden rakentamiseksi. Maa suunnittelee vetyputkiverkostoa, johon kuuluisi myös Itämeren kautta Suomeen kulkeva yhteys. Näin Saksa voisi tuoda Suomesta edullista vihreää vetyä.
Saksan talousministeri Katherina Reiche allekirjoitti helmikuussa aiesopimuksen vety-yhteistyöstä ministeri Sari Multalan kanssa.
EU-sääntely viivästyttänyt vetybuumia
Suomella on merkittävä mahdollisuus lisätä entisestään uusiutuvaa energiantuotantoa. Täällä on paljon tilaa ja tuulta, mutta vähän pääomaa. Saksalla taas on pääomaa ja kasvava energiantarve.
Welt-lehdessä haastateltu Aalto-yliopiston energiajärjestelmien emeritusprofessori Peter Lund arvioi kuitenkin, että vetytalous etenee odotettua hitaammin. Yksi syy on hänen mukaansa EU-sääntely, joka tekee investoinneista liian kalliita.
”Jos rakennan vetytehtaan, minun pitää samalla rakentaa vastaava määrä uutta uusiutuvaa energiantuotantoa”, Lund sanoo.
Vetytalous perustuu kolmeen osa-alueeseen: infrastruktuuriin, vedyn tuotantoon ja sähköntuotantoon. Lundin mukaan EU:n päätökset tehtiin hyvää tarkoittavista lähtökohdista, mutta teollisuuden näkökulmasta ne olivat naiiveja.
”Jos jokaisen vetytehtaan yhteydessä pitää rakentaa vielä tuhat megawattia uutta tuulivoimaa ja samalla myös infrastruktuuri, rahat loppuvat nopeasti. Silloin hankkeet eivät etene ja koko hype hiipuu”, Lund havainnollistaa.
Vedyn kohdalla Saksa ja muut Euroopan maat näkevät itsensä edelläkävijöinä. Lund ei usko tähän.
”Kiina tekee vedystä taloudellisesti kannattavaa. Me taas vaarannamme asemamme teknologisessa kilpailussa.”
Suomen pitäisi kehittää omaa vetytaloutta
Kaikki Suomessa eivät ole innoissaan siitä, että Saksa, joka luopui ydinvoimasta, haluaa nyt hyödyntää suomalaisen energian etuja.
Soininvaara kirjoitti kriittisestä suhtautumisestaan blogissaan jo viime kesänä.
Lund esittää samansuuntaista kritiikkiä, vaikka ymmärtääkin Suomen hallituksen kasvupaineet. Hänen mukaansa Suomi on perinteisesti ollut vähäisen jalostusasteen raaka-aineiden viejä.
”Sellu ja paperi ovat yhä tärkeimpiä vientituotteitamme. Nokia oli poikkeus. Se on yksi syy siihen, miksi taloutemme voi huonosti.”
Lundin mukaan Suomen pitäisi kehittää omaa vetytalouttaan eikä tyytyä raaka-aineiden toimittajaksi.
Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller toteaa Weltille, että Suomi on kuitenkin Itämeren alueen ainoa maa, jolla on merkittävä potentiaali sähköylijäämään vedyn tuotannossa.
”Vedyn hinta olisi niin kilpailukykyinen, että Saksa saisi sitä hyvään hintaan ja Suomi tekisi samalla hyvän katteen.”
Vety-yhteistyöhön liittyy myös geopoliittinen näkökulma.
”Suomella on välillinen intressi siihen, että Saksalla menee hyvin. Jos Saksan bruttokansantuote kasvaa yhdellä prosentilla, Suomen vienti Saksaan kasvaa neljä prosenttia.”
Lisäksi kyse on turvallisuuspolitiikasta.
”Helsinki ei halua, että Saksa on riippuvainen venäläisestä energiasta. Tässä on mahdollisuus, josta molemmat hyötyvät.”
