Tutkinto ei ole tuote
Hallitus valmistelee maksullista väylää korkeakoulututkintoon, vaikka korkeakoulut ja hankkeen ohjausryhmä suhtautuvat esitykseen kriittisesti. HYY varoittaa, että uudistus murentaisi koulutuksen maksuttomuutta ja yhdenvertaisuutta.
Hallitus valmistelee lakiesitystä, joka mahdollistaa korkeakoulututkinnon suorittamisen avoimesta korkeakoulusta. Käytännössä tämä tarkoittaa maksullisen koulutusväylän luomista Suomeen.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) jätti viime viikolla hallituksen esitystä vastustavan lausunnon, jossa se vaati lain valmistelun keskeyttämistä. HYY kritisoi hallitusta siitä, että se on romuttamassa suomalaisen koulutusjärjestelmän perustusta ja yhtä yhteiskunnan keskeisintä menestystekijää: koulutuksen maksuttomuutta.
Lakiesitystä edistetään vauhdilla, vaikka korkeakoulut ja hankkeen oma ohjausryhmä suhtautuvat esitykseen kriittisesti ja pitävät sitä toteuttamiskelvottomana.
Esitykseen sisältyy useita vaikeita ja ratkaisemattomia kysymyksiä. Ongelmia liittyy muun muassa opiskeluoikeuden määrittelyyn, SORA-lainsäädännön soveltamiseen, opiskelijapalveluiden järjestämiseen, opiskelijoiden hallintoedustukseen, oikeusturvaan, korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon ja ensikertalaisuuskiintiöihin. Esityksen ongelmallisuuksia on koottu HYY:n lausuntoon.
Toteutuessaan hanke vaarantaa koulutusjärjestelmämme yhdenvertaisuuden ja monimutkaistaa koulutusjärjestelmää entisestään. Kyseessä on perustavanlaatuinen muutos suomalaisessa korkeakoulutusjärjestelmässä, jota ei pitäisi edistää ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua tai asianmukaisia vaikutusarviointeja.
“Esityksen perusajatus on tuoda maksullinen tutkintokoulutus Suomeen. Lisäksi tulisi joukko täysin uusia ongelmia ratkaistavaksi nykyjärjestelmään, joka ei kaipaa niitä lisää,” HYYn hallituksen puheenjohtaja Emil Aarnio kritisoi.
“Esityksen valmistelun aikana on tuotu selkeästi esiin ratkaisuehdotuksia nykyjärjestelmän ongelmiin, mutta hallitus jääräpäisesti uhraa hyvät ratkaisut huonon idean alttarille.”
Yhdenvertaisuus uhattuna
Jo hallituksen esityksessä itsessään todetaan, että sitä voidaan pitää perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen vastaisena, sillä muutoksesta hyötyisivät todennäköisimmin vain hyvin toimeentulevat ja varakkaat. HYY:n hallituksen mukaan on käsittämätöntä, että näin suurta uudistusta ajetaan asianmukaisesta kritiikistä huolimatta sokeasti eteenpäin.
Lisäksi esityksessä kyllä huomioidaan, että maksullisten tutkintojen käyttöönoton ohella on tärkeää säilyttää julkista rahoitusta. Suomessakin tiedetään erilaisten maksujen käyttöönoton tai korottamisen johtaneen joko heti tai viiveellä korkeakoulujen julkisen rahoituksen vähenemiseen. Näin kävi esimerkiksi EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kansainvälisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen käyttöönoton ja avoimen korkeakoulujen opinnoista perittävien maksujen korottamisen jälkeen. Sama on toistunut myös kansainvälisesti.
Jos esityksen aitona tavoitteena on nostaa koulutusastetta, selkeyttää avointa väylää ja luoda joustavia tapoja päivittää osaamista jo valmistuneille ja työelämässä toimiville, se on mahdollista tehdä ilman näin mittavaa koko koulutusjärjestelmää perustavanlaatuisesti muuttavaa lakiuudistusta, HYY:n kannanotossa todetaan.