Perustuslakivaliokunta torppasi eläinoikeusaloitteen vastoin asiantuntijoiden kantaa

Perustuslakivaliokunnan mietintöluonnos eläinten perusoikeuksia koskevasta kansalaisaloitteesta julkaistiin keskiviikkona 29. huhtikuuta. Perustuslakivaliokunta ehdottaa aloitteen hylkäämistä. 

Perustuslakivaliokunta katsoo mietinnössään, että tarve perustuslain muuttamiselle syntyisi, jos nykyinen sääntely muodostuisi esteeksi eläinten hyvinvointia edistävän lainsäädännön säätämiselle. Valiokunnan mukaan eläinten hyvinvointilaki osoittaa, että jo nykyisin on mahdollista asettaa ihmisen toiminnalle rajoituksia eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. 

Eriävän mielipiteen jättäneet valiokunnan jäsenet Fatim Diarra ja Johannes Yrttiaho huomauttivat, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan perustuslaissa on aukko koskien eläinten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 13. artiklassa tunnustetun tuntevien eläinten hyvinvoinnin turvaamista. Diarra ja Yrttiaho vaativat mietintöön sisällytettäväksi lausumaa, jonka mukaan valtioneuvoston tulee ryhtyä valmistelemaan perustuslain muutosta eläinten aseman ja suojelun vahvistamiseksi perustuslaissa. 

Suomen eläinoikeusjuristit ry on erimielinen valiokunnan enemmistön valtiosääntöoikeudellista tulkinnasta, kertoo järjestö tiedotteessaan. Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa on laajalti todettu, että eläinten pidolle asetetut minimivaatimukset eivät kykene suojaamaan eläimiä ihmisen aiheuttamalta kielteiseltä toiminnalta tai edes suojaamaan eläinten perustarpeita. 

“Valiokunnan enemmistön tulkinta on oikeudellisesti kapea ja jättää huomiotta perusoikeuksien punninnan todellisuuden. Kun vastakkain ovat perustuslaissa turvattu oikeus, kuten elinkeinovapaus tai omaisuudensuoja ja tavallisessa laissa säädetty eläinsuojelunormi, perustuslaissa turvatut oikeudet painavat oikeuspunninnassa säännönmukaisesti enemmän. Tätä ongelmaa ei voida ratkoa tavallisen lain tasoisella sääntelyllä”, toteaa Suomen eläinoikeusjuristit ry:n puheenjohtaja Venla Mathlein. 

Nykyisen eläinsuojelusääntelyn epäonnistumista kuvastaa erityisesti se, että sääntelyn lisääntymisesta huolimatta Suomessa tapettavien eläinten määrä ja siten myös eläinten kokema kärsimys lisääntyy joka vuosi. Myös kastraatiokiellon peruminen on konkreettinen esimerkki siitä, että perustuslakiin kirjatut ihmisen taloudelliset oikeudet painavat eläinten hyvinvointia enemmän. 

“Nykyisin eläimiä koskeva lainsäädäntö on perusperiaatteitaan myöten jätetty perustuslakia alemman tasoisella sääntelyllä säädettäväksi. Tällainen sääntelyaukko voi heikentää perustuslain kykyä toimia oikeusjärjestyksen johdonmukaisena perustana eläimiä koskevissa asioissa”, katsoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Anna Turkki.

Asiantuntijalausunnot muuttavat oikeudellista keskustelua eläinten asemasta

Perustuslakivaliokunta kuuli kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä useita asiantuntijoita. Näitä olivat esimerkiksi apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, oikeuskansleri Janne Salminen, professori Tuomas Ojanen, professori Niko Soininen, professori Veli-Pekka Viljanen, eläinlääketieteen kliininen opettaja Kirsi Swan, oikeusministeriö, professori Elina Pirjatanniemi sekä professori Juha Karhu. 

Asiantuntijalausunnoissa korostui se, etteivät lausunnonantajat nähneet estettä eläinten hyvinvoinnin tai oikeuksien sisällyttämiseksi perustuslakiin. Asiantuntijat korostivat myös, että eläinten sisällyttäminen perustuslakiin olisi linjassa Euroopan unionin perussopimuksen velvoitteiden kanssa, joiden tarkoituksena on huomioida eläinten hyvinvointi täysimääräisesti jäsenvaltioiden lainsäädännössä. 

Professori Soininen vertasi eläinten perusoikeuksista säätämistä orjuuden lopettamiseen.

"Kokonaisuutena arvioiden eläinten perusoikeuksia koskeva kansalaisaloite sisältää merkittäviä oikeudellisia ehdotuksia yhden aikamme suurimman kriisin eli luontokadon hillintään. Ongelman mittakaavaan ja vakavuuteen nähden perustuslain muutos olisi nähdäkseni oikeasuhtainen. Tehtävä on suuri, eikä juurikaan jää orjuuden lopettamista koskevan historiallisen muutoksen varjoon.”

Asiantuntijoista esimerkiksi Tuomas Ojanen ja Elina Pirjatanniemi suosittelivat lausunnoissaan, että valiokunta sisällyttäisi mietintöönsä ehdotuksen, jonka mukaan valtioneuvoston tulisi ryhtyä sellaisen perustuslain muutoksen valmisteluun, jonka tavoitteena olisi eläinten aseman vahvistaminen perustuslaissa. 

“Vaikka aloite ei nykyisellään saanut perustuslakivaliokunnan tukea, kysymys eläinten perusoikeuksista on otettu vakavasti valiokunnan toimesta. Valiokunnan keskeinen syy hylätä esitys oli sen yksityiskohtaisuus ja vaikutusten ennakoimattomuus. Eläinten perustuslaillista asemaa onkin seuraavaksi syytä vahvistaa poliittisessa prosessissa, jossa voidaan tehdä tavanomaiset vaikutusarviot”, toteaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Visa Kurki.

Poliittinen ja oikeudellinen keskustelu eläinten perusoikeuksista on nyt avattu Suomessa

Eläinoikeusjuristien perustajajäsen Birgitta Wahlberg pitää mietintöä surullisena luettavana.

“Eläinten perusoikeuksien tunnustaminen kytkeytyy meitä kaikkia koskeviin eksistentiaalisiin muutostarpeisiin. Tulos ei ole yllättävä, vaikka mietinnössä esitetyt perustelut ovatkin monin osin yllättävän ristiriitaisia – toisin kuin asiantuntijoiden lausunnot, jotka pääasiassa eivät nähneet estettä eläinten perusoikeuksien sisällyttämiselle Suomen perustuslakiin. On selvää, että eläinten perusoikeudet kuuluvat sivistyneen kansan perustuslakiin.”

Perustuslakivaliokunnan mietinnöstä äänestettäneen ensi viikolla täysistunnossa. Tällöin kansanedustajilla on vielä mahdollisuus vaatia vastalauseen mukaisesti, että aloitteen hylkäämisestä huolimatta oikeusministeriö aloittaisi selvitystyön siitä, miten eläinten asemaa tulisi vahvistaa perustuslaissa.

“Poliittinen ja oikeudellinen keskustelu eläinten perusoikeuksien sisällyttämiseksi perustuslakiin on nyt avattu Suomessa. Kansalaisaloiteprosessin myötä useat oikeudelliset asiantuntijat ovat joutuneet muodostamaan näkemyksensä eläinten perusoikeuksia koskevasta sääntelystä. Tätä voidaan pitää edistyksellisenä. Suuret yhteiskunnalliset muutokset ottavat aikansa. Seuraavaksi käymme asiantuntijalausunnot huolella läpi, kehitämme ehdotusta niiden pohjalta ja laadimme uuden kansalaisaloitteen. Työskentely eläinten puolesta ei lopu tähän”, toteaa Mathlein.