Suomalaisjohtajista jo yli 40 prosenttia on naisia

Naiset nousevat aiempaa enemmän johtotehtäviin ja ammattien sukupuolijakauma on tasoittunut ääripäissä, kertoo Tilastokeskus.

Suomalaisjohtajista jo yli 40 prosenttia on naisia
Naisten osuus johtajista on noussut 33 prosentista 41 prosenttiin reilussa kymmenessä vuodessa. Kuva: Mikhail Nilov

Töiden jakautuminen sukupuolen mukaan eli segregaatio on Suomessa yhä vahvaa, mutta johtajan ammatin voi nykyisin luokitella tasa-ammatiksi: naisten osuus on jo 41 prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Toisena merkkinä tasa-arvon edistymisestä voi pitää sitä, että sukupuolittuneiden ammattialojen ääripäissä on tapahtunut viime vuosina lientymistä.

”Naisten osuus johtajista on noussut työvoimatutkimuksen mukaan palkansaajilla reilussa kymmenessä vuodessa 33 prosentista vuonna 2013 jo 41 prosenttiin vuonna 2025. Aiemmin miesenemmistöisestä ammattiryhmästä on tullut tasa-ammattiryhmä”, toteaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela.

Tasa-ammateiksi luokitellaan ammatit, joissa työskentelevistä 40–60 prosenttia on naisia ja 40–60 prosenttia miehiä.

Yhä useampi palkansaaja työskentelee sukupuolelleen ei-tyypillisissä ammateissa, täsmentää Sutela. Moni myös tekee samantapaisia työtehtäviä kuin vastakkaista sukupuolta olevat työkaveritkin. Havaintoja tukevat työssäkäyntitilastojen lisäksi työvoima- ja työolotutkimuksen tiedot.

Miesten joukossa näkyy siirtymää ei-tyypillisiin ammatteihin

Naisten ammateiksi luokitellaan ammatit, joissa työskentelevistä yli 90 prosenttia on naisia, ja miesten ammateissa vastaavasti yli 90 prosenttia on miehiä. Kun vuonna 2019 näissä niin sanotuissa ääripäiden ammateissa työskenteli Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan 30 prosenttia palkansaajista, vuonna 2023 osuus oli enää reilu 21 prosenttia.

”Miesten joukossa näkyy myös siirtymää ei-tyypillisiin ammatteihin: vuonna 2019 miespalkansaajista 20 prosenttia työskenteli naisten tai naisenemmistöisissä ammateissa, mutta vuonna 2023 vastaava osuus oli 23 prosenttia”, Sutela kirjoittaa.

Kehityksen taustalla vaikuttaa osaltaan työmarkkinoiden ja ammattirakenteen yleisempi muutos. Palkansaajakunta on toimihenkilöistynyt jo pitkään. Erityisasiantuntijoina työskentelevien palkansaajien määrä on kasvanut 12 vuodessa lähes 130 000 henkilöllä, ja tästä kasvusta suurin osa on naisia. Esimerkiksi rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ammateissa palkansaajien määrä taas on vähentynyt yli 30 000 henkilöllä, joista käytännössä kaikki ovat miehiä.

”Sukupuolirakenteeltaan varsin yksipuolisten työntekijätason töiden sijasta yhä useampi palkansaaja työllistyy asiantuntija-ammatteihin, jotka ovat sukupuolirakenteeltaan tasaisempia”, Sutela kirjoittaa.

Lue lisää