Mari Holopainen palaa eduskuntaan

 Kalle Pusa

Vihreiden kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto nimettiin YK:n erityislähettilääksi Sudaniin. Nimityksen myötä Haavisto on ilmoittanut, että hän aikoo pyytää eroa eduskunnasta. Haavisto ilmoitti myös, että hän ei aio asettua ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Kansanedustajaksi Haavisto valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.

Eron myöntäminen kansanedustajalle on nykykäytännössä lähes automaatio. Vaikka Haaviston täytyy teknisesti vielä ero eduskunnasta saada, on lähes varmaa, että hänen tilalleen eduskuntaan nousee varakansanedustaja Helsingin vaalipiiristä. 

"Vaikka vielä ei ole jäähyväispuheiden hetki, haluan jo nyt kiittää kansanedustajakollegoita ja kaikkia eduskunnan työntekijöitä kaikesta yhteistyöstä vuosien varrella. Tämä on ollut hieno työyhteisö, ja täällä tehdään arvokasta työtä joka päivä", Haavisto kirjoittaa tiedotteessaan.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Alviina Alametsä jäi varasijalle, mutta nousi eduskuntaan Maria Ohisalon siirryttyä EU-parlamenttiin. Haaviston seuraajaksi noussee entinen vihreiden kansanedustaja, ekonomi Mari Holopainen.

Yliopisto-opettaja ja entinen kansanedustaja

Mari Holopainen on 45-vuotias pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu ja väitöskirjatutkija Helsingin Kulosaaresta. Holopainen on tällä hetkellä vanhempainvapaalla Aalto-yliopiston opettajan työstä. Aikaisemmin urallaan Holopainen on työskennellyt vierailevana tutkijana muun muassa Oxfordin ja Berkeleyn yliopistoissa.

Holopainen on ollut politiikassa yli 15 vuotta ja toimii viidettä kautta Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Kuluvalla valtuustokaudella Holopainen on jäsen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnissa.  

Holopainen toimi kansanedustajana vuosina 2019–2023. Vuoden 2023 vaaleissa, joissa Helsingin vihreät kokivat vaalitappion, Holopainen jäi toiselle varasijalle. 

“Yllätys ja kunnia”

Uutiset Haaviston päätöksestä tulivat Holopaiselle yllätyksenä. 

“Tiesin toki, että Pekka oli aiemmin hakenut tämäntyyppisiä tehtäviä, ja olin iloinen hänen puolestaan nimitysuutisesta. On todella tärkeää Suomelle, että saadaan pätevä suomalainen vaikuttamaan maailmalla ja suuri etu YK:lle, että se on juuri Pekka”, Holopainen kertoo Verdelle.

Holopainen ymmärsi päätöksen merkityksen myös itselleen. Puheet eduskuntaan noususta saattavat olla ennenaikaisia, sillä lopullista virallista päätöstä ei ole vielä tehty. Holopainen on kuitenkin innoissaan mahdollisuudesta nousta eduskuntaan kesken vaalikauden.

“Tiedän kokemuksesta, kuinka paljon voi saada aikaan yhdessäkin vuodessa”, Holopainen kertoo. 

Eduskunta valmistautuu vaalikevääseen sekä tuleviin hallitusneuvotteluihin ja -kokoonpanoihin. Holopainen palaa Arkadianmäelle siis keskelle toimintaa. 

“Riippumatta siitä, millainen seuraava hallitus on, nyt käydään tärkeää keskustelua arvoista ja politiikasta. Puolueet miettivät nyt sitä, mihin suuntaan Suomi oikein on matkalla.”

Tauko kansanedustajan työstä on antanut Holopaiselle uutta perspektiiviä.

“Eduskunnassa ollaan niin syvällä prosesseissa. Aika ulkopuolella on antanut mahdollisuuksia katsoa maailmaa toisentyyppisisestä näkökulmasta ja kerätä oppia eduskunnan ovien toiselta puolelta.” 

Tuleva kevät on vaalikevät. Helsingin vihreät eivät ole vielä asettaneet ehdokkaita, mutta Holopainen kertoo Verdelle olevansa lähtökohtaisesti käytettävissä. 

Hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja

Haavisto on istunut tärkeällä paikalla ulkoasiainvaliokunnassa ja hänen lähtönsä myötä tuoli vapautuu. Holopainen toppuuttelee kysymyksiä valiokuntapaikoista ja konkreettisista tehtävistä. 

“Haaviston poisjääminen muuttaa eduskuntaryhmän palapeliä. Jonkun täytyy mennä hänen tilalleen, joka taas saattaa vapauttaa paikan jossain muualla. Tässä on monta palasta minun lisäkseni”, Holopainen kertoo.

Vihreillä on tällä hetkellä Holopaisen mukaan päteviä vaikuttajia eri paikoilla, joten eduskuntaryhmän tulee katsoa kokonaisuutta.

Seuraavan vuoden tärkeät aiheet ovat kuitenkin Holopaisella tiedossa.

“Olen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustaja. Kestävän rahoituspohjan rakentaminen on se haaste, joka eduskunnan täytyy ratkaista.”

Nykyisen hallituksen ratkaisut eivät ole Holopaista vakuuttaneet.

“Orpon hallitus on heittänyt monet Suomen vahvuuksista romukoppaan. Työllisyys on heikkoa ja työttömyys korkeaa. Olemme jääneet jälkeen muusta Euroopasta. Meidän täytyy löytää uusia keinoja rahoittaa ja rakentaa kaikkea sitä hyvää, mihin Suomen pärjääminen perustuu”, Holopainen toteaa. 

Holopainen on tyytyväinen vihreiden eduskuntaryhmän työhön vaalikauden aikana. Hän näkee, että vihreät ovat oppositiosta edistäneet maltillista, tietoon pohjautuvaa politiikkaa, joka ajaa kestävämpiä ratkaisuja, kestävämpää kulutusta ja korkealaatuista koulutusta.

“Vihreät nähdään joskus radikaalina puolueena, mutta minä en tätä kuvaa tunnista. Me ajamme esimerkiksi kunnissa kirjastopalveluita ja nuorten ja lasten hyvinvointia edistäviä ratkaisuja”, Holopainen sanoo. 

“Nämä eivät ole radikaaleja ajatuksia, vaan sitä, mitä suurin osa suomalaisista kannattaa.”

Jos, ja kun, eduskunta myöntää Haavistolle eron, on Holopaisella edessään suuri urakka. Hän tarttuu toimeen nöyryydellä. 

“Kansanedustajana toimiminen muokkaa ihmistä. Siinä vie itse ajatuksia taloon, mutta talo jättää myös jokaiseen jälkensä”, Holopainen kertoo. 

Eduskunnassa heitetään heti syvään päätyyn

“Entinen vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen sanoi joskus, että ensimmäinen kausi harjoitellaan, toisella tehdään ja kolmannella kannetaan vastuuta. Nyt minulla koittaa tekemisen kausi. Aikaa on vähän, joten täytyy tehdä sitäkin kovempaa tahtia”, Holopainen sanoo. 

Holopaisen kansanedustajavuodet ovat osuneet keskelle valtavia kriisejä. Hän toimi hallituspuolueen kansanedustajana koronakriisin ja Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan keskellä. Edelliseen eduskuntakauteen kuului myös vaativa Nato-jäsenyysprosessi. 

Maailma vuonna 2026 ei näytä juuri sen vakaammalta. Holopainen on kuitenkin varovaisen toiveikas tulevaisuudesta. 

“EU on osoittanut tietyissä kysymyksissä voimansa ja pohjoismainen yhteistyö toimii. Uskon, että meillä on mahdollisuuksia parantaa talouttamme, irrottaa riippuvuuttamme epävakaasta Yhdysvalloista sekä kehittää kestävämpää kiertotaloutta”, Holopainen sanoo. 

Toivoa siis on. Sitä on oikeastaan pakko olla.

“Jos ei usko parempaan huomiseen, niin ei näitä töitä voi oikein tehdä”, Holopainen toteaa. 

Äänityhjiö Helsingin vihreissä?

Haaviston nousu YK-edustajaksi ja eduskuntatyön jättäminen tarkoittaa myös sitä, että vihreät menettävät Helsingissä äänirohmun. 

Haavisto on ollut eduskunnassa suurin piirtein 1980-luvulta saakka ja kerännyt vaaleissa säännöllisesti tuhansia ääniä. Vuoden 2019 vaaleissa Haavisto sai yli
20 000 ääntä, ja vuonna 2023 saalis ylitti 8 000 ääntä. 

Haavisto on kiistämättä yksi Suomen 2000-luvun sisä- ja ulkopolitiikan kirkkaimmista tähdistä. Hänen henkilökohtainen menestyksensä on auttanut Helsingin vihreitä, jotka ovat purjehtineet vastatuulessa koko 2020-luvun. Eduskuntavaaleissa on tullut tappioita, ja kaupunginvaltuustossa toiseksi suurimman puolueen paikka menetettiin 2024. 

Helsingin vihreäthän yritti suostutella Haavistoa pormestariehdokkaaksi kuntavaaleissa. Päätös oli melkein virallinen, kun soitto YK:sta sekoitti pakan. 

Jos Haaviston pottiin laskee EU-parlamenttiin nousseen Ohisalon äänimäärän, lähtevät Helsingin vihreät tulevaan kevääseen vaalimatemaattisesti noin 15 000 äänen takamatkalta. 

Tämä tarkoittaa sitä, että vihreiden keskinäisestä kamppailusta Helsingin vaalipiirissä voi tulla poikkeuksellinen kiivas, kun äänestäjät valitsevat Ohisalolle ja Haavistolle seuraajia. 

Mutta, jos äänestäjät etsivätkin heitä muista puolueista, voi Helsingin vihreiden vastatuuli yltyä entisestään.