Sofia Virta on ehdolla vihreiden puheenjohtajaksi. Verde on jo julkaissut Saara Hyrkön haastattelun ja molemmat ovat vastanneet samoihin kysymyksiin. Ehdokkaiden talousnäkemyksiä on käsitelty jo viikko sitten Talousvihreiden taloustentissä, jonka voi lukea ja kuunnella täältä.
Mitkä ovat vihreiden vahvuudet ja miten niitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin?
”Meidän vahvuus on kyky pohjata päätökset tutkittuun tietoon ja me olemme avoimia uudelle. Maailma muuttuu ja me elämme siinä ajassa.
Toimintamalleista käydään sisäistä keskustelua ja siinä on omat haasteensa. Meillä ei ole vanhojen puolueiden perinteitä rasitteena, vaan voimme tuoda raikkaita näkökulmia siihen, mikä on kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto Suomea ja koko globaalia maailmaa ajatellen.”
Mistä vihreille on saatavissa lisää kannatusta?
”Vähän kaikkialta, sillä näen, että joka suunnassa poliittisella kentällä löytyy kannattajakuntaa.
Kokoomuksessa on paljon niitä, jotka kipuilevat konservatiivisuuden kanssa. Keskustassa ollaan pettyneitä maaseutupolitiikkaan ja monella on huijatuksi tullut olo, kun heille on viestitty, että maaseudun elämä voi jatkua kuten ennenkin. Meillä on paljon ratkaisuja myös siihen suuntaan.
Demareissa on myös paljon tulevaisuuden vihreitä, kunhan vihreissä tuodaan selkeämmin esiin hyvinvointivaltion turvaamista. Samalla tavalla vasemmistosta, jossa monella on luonto, ympäristö ja eläinten oikeudet esillä, ja me olemme näissä teemoissa uskottavampia kuin vasemmistoliitto. Aika lailla mahdollisuuksia näen jopa perussuomalaisten nuorissa. Heihin on mennyt Tiktok läpi, eivätkä ole tienneet toisesta vaihtoehdosta.”
Yhdeksi vaalitappion syyksi on sanottu, että vihreät ovat keskittyneet liikaa ydinkannattajiinsa. Mitä mieltä olet väitteestä?
”Tämän minä allekirjoitan, ja haluaisin ravistella ydinkannattaja-ajatusta. En hahmota, mikä on se ydin, missä se on, mikä on oikeaa vihreyttä. Jokainen, joka äänestää meitä on vihreä ja kuuluu joukkueeseen. Kannattajamittauksia on tulkittava laajemmin, ja pohdittava, miksi jätettiin äänestämättä. Ei saisi olettaa tietävämme, ketkä ovat vihreiden kannattajia, sillä heitä on eri väestöryhmissä, eri taustalla, eri elämäntilanteissa. On tosi surullista, miten kapeasti ajatellaan vihreydestä. Olen saanut paljon viestiä tästä asiasta.”
Vihreitä pidetään ylimielisinä ja akateemisina, arkea ymmärtämättöminä. Miten saada ote ihmisten arkeen?
”Meidän pitää luoda samaistumispintaa, ja uskaltaa olla oma itsemme. Se, että luotamme tutkittuun tietoon ja teemme päätöksiä sen pohjalta, ei ole poissa arjesta. Vastakkainasettelu on purettava, ei akateemisuus ole arjelle vastakkainen. Vihreät on tunnollista väkeä, mutta meidän on vahvemmin rohkaistava toisiamme sanoittamaan vihreyttä omilla sanoille. Ei tarvitse olla vuosikausia mukana, jotta voi ottaa kantaa, kaikki voivat ottaa kantaa ja tässä valtakunnallisen puoluejohdon tulee olla esimerkkinä.
Toivon, että puoluevaltuuston tulevalla kaudelle vihreydestä kukin kokee, että uskaltaa ja voi rohkeasti puhua juuri niillä sanoilla, joita on muutenkin tottunut käyttämään ja että me kannustamme toisiamme ja annamme positiivista palautetta, vaikka olisimme jostain eri mieltä. Haastetaan ajatusta täydellisestä ihmisestä, enkä tässä puhu vihreistä vaan ylipäätään ihmisistä vikoineen, puutteineen ja vaikeuksineen.”
Vihreillä on yhteiset tavoitteet – ilmasto & ympäristö, yhdenvertaisuus, koulutus – mutta myös erityisiä asioita ajavia ryhmiä. Miten vihreät voisi paremmin toimia yhteisönä samalla kuin erityisryhmien toiveet otetaan huomioon?
”Kuten tuossa edellä sanoin, tässä tarvitaan joukkuehenkeä. Olen ollut seitsemän vuotta puolueessa, aluksi kuntatason toiminnassa ja neljä vuotta eduskunnassa. Erityisesti viime vuodet joukkuefiilis on ollut hukassa. Strategisesti ja konkretian tasolla meidän pitää aktiivisesti hyödyntää kenttää, yhdistyksiä, piirejä ja kaikkia vihreitä verkostoja. Kaikkein hienointa olisi, jos onnistuisimme miksaamaan näitä, ja luomaan eräänlaisia vihreitä soluja teemoittain ja alueelliset. Eri alojen asiantuntijoita olisi hyvä saada saman pöydän ääreen – esimerkiksi sote-, talous- ja koulutusasiantuntijoita. ”
Mitkä ovat omat vahvuutesi puheenjohtajan tehtävässä ja mihin tarttuisit puheenjohtajana ensimmäiseksi?
”Ekaksi tarttuisin kahteen: Joukkueen rakentaminen ja siinä olisin päävalmentajana. Toisena ryhtyisin heti laajentamaan mielikuvaa vihreistä. Me tarvitsemme strategiatyötä, jotta saadaan vihreät näkyviksi kaikilla politiikan sektorien keskusteluissa. Tehtävä ei ole helppo. Ei ole helppo lähteä tästä nousemaan, mutta se on vahvalla yhteispelillä mahdollista.
Omia vahvuuksiani on muun muassa se, että olen opiskellut vuosia miten ihmisten kanssa tehdään töitä ja miten joukkueita kasataan. Minulla on taito kohdata ihmisiä, ja olen itse mennyt vaikeita vaiheita läpi, joten tiedän sekä laajan sote- ja koulutusalan kenttätyökokemuksen mutta myös henkilökohtaisen elämän vastoinkäymisten myötä todella hyvin sen, miksi vahvan hyvinvointivaltion turvaaminen on todella tärkeää. Lisäksi yrittäjätaustaisena ymmärrän, miten tärkeää on valjastaa markkina paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Minulla on vahva kyky organisoida ja pitää palloja ilmassa, ja luotan siihen, että voin valaa sekä puolueen sisäiseen että ulkoiseen keskusteluun uskoa, että vihreät tietää arjen.”
Jos vihreät on hallituksessa: Mikä olisi itsellesi mieluisin ministerinsalkku?
”Olennaista tässä on joukkueen näkökulma: Jos tulisi lopulta sittenkin sinipunahallitus, niin salkkujaon pitää hyödyttää eniten puoluetta, eikä mennä puheenjohtajan kiinnostuksen mukaan. Jos tarjolla olisi kaksi ministeriä, niin vihreät tavoittelisi tietysti ilmasto- ympäristö- ja energiapolitiikasta vastaavaa roolia, mutta lisäksi myös jotakin palvelusalkuista. Esimerkiksi opetusministerin tai perhe- ja peruspalveluministerin salkku olisi tärkeä. “
Jos vihreät ovat oppositiossa: Millaista oppositiopolitiikkaa vihreiden pitäisi harjoittaa?
”Kaksi termiä: näkyvää ja vastuullista. Meidän pitää esittää näkemyksemme selkeästi, emmekä saa hävitä verhoihin. Tämä edellyttää todella paljon työtä eduskuntaryhmän jäseniltä. Vastuullisuus tulee vihreiden toiminnassa näkymään jatkossakin siinä, ettemme tee populistista politiikkaa, haemme kestäviä ratkaisuja sekä nykyhetkeen että pitkälle tulevaisuuteen. Haluan, että vihreät keskittyvät omien ratkaisujen esille nostamiseen ja niiden uskottavaan Ilmasto- ja ympäristökysymyksissä ei voi lipsua mutta samaan aikaan on onnistuttava ottamaan tilaa turvallisuudessa, taloudessa, sotessa ja koulutuksessa. “
Virta toteaa vielä haastattelun lopuksi, että hän ei toivo minkäänlaista juopaa puolueeseen, vaikka nyt pitää valita kahden puheenjohtajaehdokkaan välillä.
”Olen sanonut useassa tilaisuudessa, että puolueen on seistävä yhteneväisenä sen henkilön takana, joka valitaan. Meillä on enemmän tyyli- kuin linjaeroja ja sama, yhteinen puolue.”
Kaarinalainen Sofia Virta, 32, valittiin toiselle kaudelle eduskuntaan 5533 äänellä. Ääniä kertyi Varsinais-Suomesta 1244 enemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Virta on koulutukseltaan KM, opettaja, uusperheneuvoja ja hän on käynyt ratkaisukeskeisen psykoterapiakoulutuksen.
Pyysimme Virran lähipiiristä kommenttia ja näin sanoo Virran vanha työkaveri, lastensuojelun ohjaaja Julia Raali.
”Sofia on tosi tehokas, mutta myös hauska ja mahtavaa seuraa. Hänen seurassaan viihtyy ja iloisuus ja nauru tarttuu. Me työskentelimme yhdessä sosiaalialalla parikymppisinä ja jo silloin hänellä oli kova paineensietokyky. Todella stressaavissa tilanteissa Sofiaan oli täysi luottamus.”
0 kommenttia