Afganistan 2022: Ainoa varma asia on nälänhätä

Puolen vuoden murheiden ja esteiden jälkeen Naim Panahi uskaltaa jo hymyillä. Hänen Kabuliin juuttunut vaimonsa pääsee muuttamaan Suomeen – ehkä jo lähipäivinä. Yksityinen onni ei kuitenkaan vähennä huolta vanhasta kotimaasta. Afganistanissa uusi vuosi on nälänhädän vuosi.

21.12.2021 | Ihmisoikeudet

Naim Panahin syksy on kulunut perheenyhdistämisen merkeissä. Kuva: Leena Brandt


Naim Panahin ja hänen Rahima-vaimonsa tarina on sama kuin monella afgaanilla. Sadat afgaanit odottavat Suomessakin ratkaisua perheenyhdistämisistä. Korona on vaikuttanut Suomen ulkomaanedustustojen toimintaan jo lähes kaksi vuotta, ja viime elokuussa talebanien valtaantulo vaikeutti kaikkea entisestään.

”Afganistanissa on edessä suuri katastrofi, nälänhätä”, sanoo Panahi. 

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn ja Maailman ruokahjelma (WFP) arvioiden mukaan yli puoltaväestöstä uhkaa akuutti nälänhätä pitkän, kylmän talven aikana.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

”Kehitysapu ei tavoita tavallisia ihmisiä. Nyt monet joutuvat myös tekemään pakkotyötä ilman palkkaa, eikä heillä siis ole rahaa ostaa ruokaa.”

Panahi kuvaa tilanteita, joissa virkamiehiä on aseilla uhaten pakotettu työskentelemään lähes yötä päivää. Talebanin kannattajat pitävät myös oikeutenaan kerätä maakuntien asukkailta rahaa riippumatta siitä, mitä asukkaille itselleen jää.

”Jos rahaa ei ole, he vievät karjaa, lampaita ja muuta, eikä ihmisille jää syötävää.”

Maan 35 miljoonaa kansalaista odottaa pitkä, kylmä, nälkäinen talvi.

Naisten ja lasten asema on kestämätön maassa, jossa estetään vanhempien tyttöjen koulunkäynti ja vaikeutetaan naisten työssäkäyntiä. Naiset ovat kuitenkin uskaltautuneet protestoimaan, mutta todellista vastavoimaa talebanille ei ole.

”Jos miehet tekisivät samaa, heidät yksinkertaisesti ammuttaisiin.”


”Kun naiset marssivat kadulla ja vaativat oikeuksiaan, heitä kohdellaan väkivaltaisesti. Mutta jos miehet tekisivät samaa, heidät yksinkertaisesti ammuttaisiin.”

Kansainvälinen yhteisö katsoo tilannetta sivusta. Vuosikymmenten yritysten jälkeen halu puuttua maankehitykseen on vähäistä. Panahin mielestä kulunut 20 vuoden avustuskausi valui pitkälti hukkaan.

”Afganistaniin lähetetyillä rahoilla olisi voitu kehittää maata, mutta rahat valuivat korruptioon ja aseisiin. ”

Hän toivoo, että kansainvälinen painostus voisi jotenkin vaikuttaa talebaneihin. Maata voisi auttaa myös Saksan kaltainen liittovaltiomalli, federaatio, jossa eri heimot saisivat omia alueita hallitakseen. Mutta ennen kuin mitään ehtii tapahtua, ehtii nälänhätä ensin.

Panahi saapui Suomeen Tornion kautta kuusi vuotta sitten. Hän asui kolmisen vuotta kotimajoituksessa sitä tarjonneen Toni Etelän perheen luona ja oppi kielen, suoritti osan peruskoulua ja opiskeli lähihoitajaksi.

Myönteinen turvapaikkapäätös ja vakituinen työpaikka Helsingissä vahvistuivat opintojen päätteeksi.

Muutama vuosi sitten Panahi sai yhteyden afgaanityttöön, joka asui aikoinaan samassa kylässä, josta Panahin perhe joutui pakenemaan. Yhteydenpito johti häihin kesäkuussa.

”En voinut matkustaa Afganistaniin, joten vietimme häitä Uzbekistanissa. ”

Häiden jälkeen oli suunnitelmissa perheenyhdistäminen ja puolison muutto Suomeen, mutta taleban uhkasi estää hankkeen. Tie tuntui nousevan pystyyn.

Etätulkkaus ei onnistu tietoturvasyistä

Yleensä afganistanilaisten puolisoiden ja lasten on matkustettava tunnistautumaan ja haastatteluihin Intiaan Suomen New Delhin lähetystöön / VFS Global Centeriin. Se oli kuitenkin ollut jo pitkään suljettuina pandemian vuoksi ja kesti kauan ennen kuin ulkoministeriö teki päätöksen, että erityisluvan anottuaan perheenjäsenet voivat, jos viisumin saavat, tunnistautua Iranissa Suomen Teheranin suurlähetystössä.

Lopulta Rahimakin pääsi sinne tunnistautumaan. Lupa myönnettiin muutamia viikkoja sitten ja nyt odotetaan tietoa, milloin lento Suomeen onnistuu.

Monien mutkien prosessissa Panahi on kysynyt muun muassa etätulkkauksen mahdollisuutta.Videoyhteyksien avulla se olisi teknisesti helppo järjestää, mutta ulkoministeriön vastauksen mukaan tietoturvaa ei voida taata. Ei vaikka tulkkauksen kohde itse hyväksyisi tietoturvariskin ja maksaisi tulkin.

Perheenyhdistämisen ongelmat ovatkin moninaisia. Panahilla on vakituinen työpaikka ja riittävät tulot lähihoitajana. Mutta Suomen edustustoihin pääseminen Afganistanista, ajanvaraukset haastatteluihin ja riittävä englannin kielen taito vaativat osaamista ja rahaa (ja tuuriakin.) Yksinäiselle naiselle myös matkustaminen on suuri turvallisuusriski.

”Täällä on turvallista.”

Syksy on siis ollut epävarmuuden ja epätoivonkin aikaa, mutta nyt Panahi voi jo kertoa vaimolleen, mitä uudesta kotimaasta löytyy.

”Olen jo kertonut millaista täällä on, on luontoa ja metsää. Mutta ennen kaikkea on vapaus valita,minkälaisen tulevaisuuden haluaa. Kukaan ei määrää, mitä pitää tehdä, mitä opiskella, mitä harrastaa.”

”Täällä on turvallista.”

Monelle maassa asuvalle afgaanille tulevaisuuden suunnittelu ei kuitenkaan ole mahdollista. Panahikin sanoo tuntevansa paljon afgaaneja, jotka eivät ammattitutkinnosta ja työpaikasta huolimatta ole saaneet oleskelulupaa. Perheet ovat jääneet Afganistaniin ja huoli on suuri.

Leena Brandt / Verde

21.12.2021 11:14

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti