Uusi aineeton NFT-kauppa pyörii – onko meillä liikaa rahaa?

Onko monien talousviisaiden ja ekonomistien pitkään lupaama ja malleissaan mahdolliseksi todistama talouskasvun ja resurssien käytön irtikytkentä vihdoin realisoitumassa?

Mistä on kyse, ja onko nyt aihetta juhlaan ja syytä heittää luonnonvarojen riittävyyden huolet lopullisesti romukoppaan?

NFT:t tai Non-Fungible Tokenit ovat kirjaimellisesti suomennettuna ei-vaihdettavissa olevat tunnukset.

No, tuo suomennoskaan ei kerro juuri mitään, mutta kyseessä voi siis olla esimerkiksi omistus/yksinoikeus johonkin digitaaliseen teokseen, kuten kuvaan, videopätkään tai muuhun esitykseen.

Vaikkapa edellisen Kärpät-Tappara jääkiekko-ottelun voittomaalin tekoa esittävä kymmenen sekunnin videoteos, jonka yksinoikeuden joku voi hankkia.

Tällaisista teoksen digitaalista tunnuksista on maksettu maailmalla jo miljoonia. Ne käyttävät hyvin vähän luonnonvaroja, joten €/materia -suhde on niissä kohdallaan.

Oikeastaan ne ovat juuri sellaista arvonluontia, johon monet ekonomistit ovat viitanneet sanoessaan että talous voi kasvaa käytännössä loputtomasti ja että se voidaan irtikytkeä materian ja energian kulutuksesta (sekä siten niiden tuottamisen haitoista).

Jos siis haluamme talouden nousuun ilman negatiivisia vaikutuksia, voimme kasvavassa määrin siirtyä tekemään ja käymään kauppaa NFT:n kaltaisilla lähes aineettomilla omistusoikeuksilla. Sekä niiden määrä että arvo voivat skaalautua lähes loputtomasti, joten myös talous voi kasvaa loputtomasti.

Toisaalta lohkoketjuteknologialla on ilmastovaikutuksia tarvittavan energian vuoksi.

Bitcoinin arvioidaan jo tarvitsevan yhtä paljon sähköä kuin koko Suomi ja vastaavasti yhden NFT:n vuoksi sähköä kuluu yhtä paljon kuin yksi EU-kansalainen kuluttaa keskimäärin kuukaudessa.

Digitaalinen tulppaanimania

Mihin NFT:n kaltaisten asioiden arvo perustuu? Ovatko ne vähän kuin digitaalisia tulppaaninsipuleita, joita ostetaan oletuksella, että niiden arvo kasvaa ja ne voidaan myydä voitolla eteenpäin, kuten kävi taannoisessa tulppaanimaniassa?

Tällainen arvonluonti perustuu ”vielä suurempi hölmö” eli Greater Fool -oletukseen, siis siihen että joku on vielä  hölmömpi kuin itse oli, ja maksaa kauppatavarasta vielä suuremman hinnan kuin mitä itse juuri maksoi.

Luotu arvo on siis spekulatiivista, ja ilmiö yleensä kasvaa kuplaksi, joka lopulta puhkeaa. Viimeisenä mukaan tulleet maksavat laskun.

NFT ja nautinnon merkitys

Vai onko jonkin tietyn teoksen yksioikeus ja omistus niin suuri nautintoa tuottava asia meille, että siitä kannattaa maksaa miljoonia? Tällöin arvonluonti olisi samankaltaista kuin tavallisessa taiteessa – siitä maksetaan, koska se tuottaa nautintoa.

Ongelmana kuitenkin on, että NFT:n yhteydessä maksetaan pelkästään yksinoikeudesta omistukseen, tavallaan ”leuhkimisoikeudesta”.

Digitaalisia teoksia on helppo kopioida lähes nollakustannuksella, kun taas NFT on varmistettu lohkoketjuteknologialla, joten sen väärentäminen on lähes mahdotonta.

Kolmas tarkoitus voi olla arvon säilytys, hieman kuin sijoittaminen kultaan tai bitcoiniin sillä oletuksella, että niissä rahan arvo säilyy paremmin kuin käteisessä.

Se, mitä NFT:t eivät tuota, on perushyvinvointi. Ne eivät ravitse, lääkitse, lämmitä, suojaa sateelta, sivistä, kuljeta toiseen paikkaan tai ylipäätään tee mitään muutakaan fyysisessä maailmassa kiinni olevia asioita, joista ihmisten perushyvinvointi on kiinni.

Nämä asiat kuluttavat, kuten ovat aina kuluttaneet ja tulevat aina kuluttamaan, enemmän tai vähemmän fyysisiä luonnonvaroja sekä energiaa.

Se, että NFT:hin ollaan valmiita käyttämään jopa miljoonia onkin ehkä oire jostain enemmän kuin ratkaisu talouskasvun ympäristöjalanjälkeen. Mutta oire mistä? Se on hyvä kysymys.

Uusi kuuma juttu, muusta viis 

Rahaa on painettu valtavasti lisää sitten 2008 finanssikriisin, ja koronakriisin myötä tahti on kiihtynyt entisestään. Tämä raha on paljolti kerääntynyt melko harvoille tahoille.

Osakekurssit ovat kaikkien aikojen huipussaan ja irtaantuneet useimpien yritysten reaalitalouden näkymistä jo kiusallisen selkeästi, joten ehkä rahan laittaminen lisäosakkeisiin ei juuri nyt kiinnosta?

Samalla rahan vauhdikkaan painamisen myötä monen inflaatiopelot ovat heränneet, ja esimerkiksi virtuaalivaluutta bitcoinin arvo on noussut viime aikoina jälleen ennätyslukemiin. Sekin voi vaikuttaa monesta jo kalliilta. Samaten kulta.

Joten tungetaanko rahaa sitten ”uuteen kuumaan juttuun” riippumatta siitä miten järkevältä se vaikuttaa? Kun joku aloittaa, muut tulevat sokeasti perässä? Vaikea sanoa, sillä NFT:n osalta olemme vasta tarinan alussa.

Yksi asia näyttää joka tapauksessa melko selkeältä. NFT:t ja vastaavat eivät todennäköisesti tule nostamaan ihmiskunnan mediaanihyvinvointia läheskään samassa suhteessa luomaansa talouskasvuun (BKT:lla mitattuna) verrattuna.

Jos talouden ja materian irtikytkentä näyttää tältä, en ole siitä toistaiseksi kovin vakuuttunut, saati innostunut.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja energia-asiantuntija

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.