Teknologiayhtiöt lobbasivat EU:lta salassapidon datakeskusten päästötiedoille
Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden lobbaus vaikutti siihen, että EU salaa yksittäisten datakeskusten ympäristövaikutuksia koskevat tiedot. Ratkaisu vaikeuttaa kasvavan datakeskusbuumin ilmasto- ja vesivaikutusten julkista arviointia.
Microsoft ja muut yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt saivat EU:ssa läpi salassapitopykälän , joka estää yksittäisten datakeskusten ympäristövaikutuksia koskevien tietojen julkistamisen. Paljastuksen teki tutkivaan journalismiin keskittyvä Investigate Europe -verkosto yhteistyössä Le Monden, El Paísin, Die Zeitin ja Guardianin kanssa.
Taustalla on EU:n energiatehokkuusdirektiivinsääntely, jonka tarkoituksena oli kerätä tietoa datakeskusten energiankulutuksesta, energiatehokkuudesta ja vesijalanjäljestä. Euroopan komission tietokanta kerää ja julkaisee datakeskuksia koskevaa tietoa, mutta julkinen näkymä perustuu koottuihin, aggregoituihin tietoihin. Yksittäisten datakeskusten tietoja ei voisi hankkia edes tietopyyntöjen kautta.
the Guardianin mukaan teknologiayhtiöt vaativat kuulemisessa vuonna 2024, että yksittäisiä datakeskuksia koskevat tiedot luokiteltaisiin luottamuksellisiksi liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun komissio julkaisi lopullisen tekstin maaliskuussa 2024, toimialan ehdottama artikla oli lisätty lähes sanasta sanaan: komission ja jäsenmaiden olisi pidettävä yksittäisiä datakeskuksia koskevat tiedot luottamuksellisina, ja ne katsottaisiin toimijoiden kaupallisia etuja koskevaksi salassa pidettäväksi tiedoksi.
Corporate Europe Observatoryn tutkija Bram Vranken kutsui tapausta poikkeukselliseksi.
"On järkyttävää, että komissio kopioi Microsoftin muutosehdotuksen. Ketä komissio todella edustaa: Big Techiä vai yleistä etua?" Vranke haastaa.
The Guardianin mukaan muutosta ajoivat muun muassa Microsoft sekälobbausjärjestöt DigitalEurope sekä ja Video Games Europe. DigitalEuropen jäseniä ovat suuret teknologiayhtiöt kuten Google, Amazon, Meta ja Microsoft. Ratkaisusta seuraa lehden mukaan, etteivät tutkijat, toimittajat ja kansalaiset pääse arvioimaan yksittäisten datakeskusten energiankulutusta tai päästövaikutuksia, vaikka alan kasvu kiihtyy tekoälybuumin myötä.
EU valmistelee parhaillaan datakeskusten energiatehokkuuspakettia, johon kuuluu uusi arviointi- ja luokittelumalli. Samaan aikaan datakeskusten kapasiteetin odotetaan kasvavan nopeasti, mikä tekee tiedon avoimuudesta poliittisesti entistä merkittävämmän kysymyksen.
The Guardianin haastattelemat kymmenen johtavaa oikeustieteilijää arvioivat, että salassapito on todennäköisesti ristiriidassa EU:n avoimuussääntöjen ja Århusin yleissopimuksen kanssa, jonka lähtökohtana on kansalaisten oikeus saada tietoa ympäristöasioista.
"Kahdessa vuosikymmenessä en muista vastaavaa tapausta", sanoo Opolen yliopiston ympäristöoikeuden professori Jerzy Jendrośka, joka vietti 19 vuotta Århusin yleissopimusta valvovassa elimessä. "Tämä ei selvästi ole sopimuksen mukaista."
Tekoäly kasvattaa datakeskusten ympäristöjalanjälkeä
Taustalla vaikuttaa tekoälykehityksen kiihdyttämä datakeskusten rakentamisbuumi. EU:n tavoitteena on kolminkertaistaa datakeskuskapasiteettinsa seuraavien seitsemän vuoden aikana, koska se pyrkii asemoitumaan tekoälyn globaaliksi johtajaksi. Seuraavan viiden vuoden aikana alalle odotetaan 176 miljardin euron investointeja.
Samalla tutkijat kamppailevat perustietojen puutteen kanssa. VU Amsterdamin tutkija Alex de Vries-Gao, joka on julkaissut useita tutkimuksia tekoälyn ympäristövaikutuksista, sanoo julkisen tiedon olevan äärimmäisen rajallista.
"Yleensä joutuu taivuttamaan selkänsä mutkalle päästäkseen käsiksi mihinkään lukuihin."
Komission oman datan mukaan vain 36 prosenttia – noin 770 laitosta – raportointivelvollisista datakeskuksista on toimittanut ympäristötietonsa. Lisäksi komissio myönsi, että vain 80 prosenttia raportoidusta datasta on tarkkaa ja luotettavana pidettävää.
Microsoft: tuemme läpinäkyvyyttä
Microsoft kommentoi medioiden väitteitäjulkaisun jälkeen. Yhtiön mukaan se tukee datakeskuksia koskevaa suurempaa läpinäkyvyyttä, sillä kestävyysraportointi voi edistää alan ympäristöystävällistä kehitystä ja rakentaa julkista luottamusta.
Yhtiö kertoi noudattavansa kunnianhimoisia vuoden 2030 tavoitteitaan hiilidioksidin, veden, jätteen sekä luonnon monimuotoisuuden osalta mutta haluavansa samalla suojata luottamuksellisia liiketoimintatietoja.
Euroopan komissio kiisti, että salassapito olisi lisätty lobbauksen tuloksena, ja sanoi sen olleen osa alkuperäistä ehdotusta. Komissio ei antanut vastausta nimellä. DigitalEurope ei vastannut toimittajien yhteydenottopyyntöihin.
