Reagoimme kriiseihin vasta, kun koemme vaaran omaksi. Ukrainan sota herätti meidät, mutta Gazan, Kongon tai Xinjiangin kärsimys ei meitä liikauta. Solidaarisuutemme ei ole universaalia – se on valikoivaa, strategista ja usein pelkkää naamioitua itsesuojelua.
Saksan kotimaantiedustelu luokitteli maan toiseksi suurimman puolueen oikeistoradikaaliksi. Prosessi voi aikanaan johtaa puolueen kieltämiseen. Kielto herättää keskustelua siitä, kenen ääni demokratiassa merkitsee. Toisaalta toimimattomuudessakin on riskinsä, kirjoittaa Perttu Rytsölä.
Nykyinen hallitus tekee politiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta ja syö hyvinvointivaltion perusteita. Lapsilta, koulutuksesta ja hoivasta leikataan, kun samaan aikaan tehdään veronkevennyksiä velaksi. Suomi ansaitsee oikeudenmukaisemman ja kestävämmän suunnan, kirjoittaa Sofia Virta.
Suomalaiset ovat kiinnostuneempia putkiremonteista kuin energiatehokkuutta lisäävistä parannuksista. Vain vajaa puolet suomalaisista kokee ympäristövaikutukset melko tärkeiksi valitessaan asuntoa.
Sosiaalisen median emotionaalinen vuorovaikutus voi parhaimmillaan olla rakentavaa, yhteisöllistä sekä edistää käyttäjien sosiaalista ja emotionaalista pääomaa, toteaa väitöskirjatutkija Sanna Pelttari. Tärkeintä on kuitenkin näkyvyys ja huomio.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa havaittiin Suomessa elävien vesilintujen altistuvan kymmenille haitallisille kemikaaleille, joita päätyy vesistöihin jäte- ja hulevesien mukana sekä teollisuuden päästöjen kautta.
Villapaidoista ei kohta löydy kaarnaa. Asiasta raportoi Verden alakulttuuritoimittaja Pertti Rautiainen
