Suomen valtioenemmistöisen Neovan turvekiista kärjistyi Ruotsissa – suomalaisaktivistia uhkaa maahantulokielto

Johanna Kohvakka

Länsi-Ruotsissa sijaitsevasta Grimsåsin suosta on tullut yksi Ruotsin näkyvimmistä turpeennostoon liittyvistä ympäristökiistoista. Vastakkain ovat suomalainen turveyhtiö Neova, paikalliset turpeennoston vastustajat ja suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (Ennallistetaan kosteikot).

Suomen valtio omistaa Neovasta 50,1 prosenttia. Yhtiö toimii turvetuotannossa Suomen lisäksi Ruotsissa ja Virossa, ja sen Kekkilä-BVB -liiketoiminta valmistaa turpeeseen pohjautuvia kasvualustoja.

Återställ Våtmarker on vastustanut turpeennostoa Grimsåsissa nyt kolmatta kesää. Voima-lehden elokuussa julkaiseman reportaasin mukaan tämän kesän leirille osallistui noin 60 ihmistä muun muassa Ruotsista, Suomesta, Puolasta, Belgiasta, Iso-Britanniasta ja Norjasta. Aktivistit ovat aiempina vuosina pysäyttäneet työkoneita ja tukkineet suoalueen ojia. Tänä kesänä he ovat myös kylväneet turpeennostoalueelle niittykasveja ja auringonkukkia.

Neova ei saanut lupaa siirtyä kasvuturpeeseen

Kiistan ytimessä on se, mihin tarkoitukseen Grimsåsin turvetta tosiasiassa nostetaan.

Neovan voimassa oleva toimilupa koskee energiaturvetta eli poltettavaksi tarkoitettua turvetta. Yhtiö haki lupansa muuttamista siten, että alueelta voitaisiin nostaa kasvuturvetta. Länsi-Götanmaan lääninhallitus hylkäsi hakemuksen maaliskuussa ja katsoi, että kasvuturpeen nostaminen edellyttäisi uutta ympäristölainsäädännön mukaista lupahakemusta.

Neova valitti päätöksestä, mutta yhtiö koki elokuussa uuden takaiskun: Ruotsin maa- ja ympäristötuomioistuin hylkäsi valituksen. Näin Neova ei voi muuttaa nykyistä energiaturpeen nostoa koskevaa lupaansa kasvuturpeen nostoon.

Voiman mukaan nykyinen lupa mahdollistaa energiaturpeeksi soveltumattoman päällimmäisen turvekerroksen hyödyntämisen maanparannukseen.

Återställ Våtmarker epäilee kuitenkin, ettei energiaturve ole tosiasiassa Neovan toiminnan varsinainen tavoite. Liike on laskenut yhtiön ilmoittamien vuosittaisten nostomäärien, alueen pinta-alan ja jäljellä olevan lupa-ajan perusteella, ettei Grimsåsissa päästäisi lainkaan riittävän syvälle varsinaiseen energiaturpeeseen. Kyse on aktivistien laskelmasta ja tulkinnasta, ei viranomaisen vahvistamasta rikkomuksesta.

Neova puolestaan on korostanut, että sillä on alueella voimassa oleva turpeennostolupa ja että aktivistit estävät luvallista toimintaa.

Tämän kesän aktivistien toteuttama siementen kylvö on synnyttänyt uuden oikeudellisen kiistan. Sveriges Radion mukaan Neova valmistelee aktivisteille korvausvaatimuksia, koska yhtiön mukaan siemenet voivat tehdä suuria määriä turvetta myyntikelvottomaksi.

Paikalliset ovat asettuneet vastustamaan turpeennostoa

Grimsåsin tapauksesta tekee poikkeuksellisen se, ettei vastustus rajoitu muualta tulleisiin ilmastoaktivisteihin.

Voiman mukaan paikalliset asukkaat alun perin kutsuivat aktivistit paikalle ja ovat antaneet kylätalon kesän leirin käyttöön. Turpeennoston on pelätty lisäävän muun muassa pöly- ja paloriskiä. Myös suon vieressä toimiva, valokuitukaapeleita valmistava Nexans on vastustanut turpeennostoa, koska se on katsonut toiminnan voivan vaarantaa oman tuotantonsa.

Återställ Våtmarker on puolestaan rakentanut alueelle omaehtoisen ”luonnonpuiston” pitkospuineen ja lintutorneineen sekä pyrkinyt tukkimaan suota kuivattavia ojia.

Suomalaisaktivisti haettiin teltasta

Kesän protestien seurauksena suomalaisaktivisti Tero Mononen otettiin kiinni. Voiman mukaan Ruotsin rajapoliisi saapui aktivistien leirille ilmoittamatta ja haki Monosen tämän teltasta.

"Olin nukkumassa päiväunia, kun poliisi tuli hakemaan teltasta", Mononen kertoi Voimalle.

Rajapoliisi perusteli toimintaansa sillä, että aiemmin aktivismiin liittyneestä niskoittelusta sakkoja saanut Mononen muodosti uhan ruotsalaiselle yhteiskuntaintressille. Mononen vietiin kuulustelujen jälkeen säilöönottokeskukseen, ja häntä uhkasi kahdeksan vuoden maahantulokielto.

Monosen asianajaja pitää päätöksen oikeudellisia perusteita kestämättöminä.

EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden rajoittamiselle onkin asetettu korkea kynnys. EU:n vapaan liikkuvuuden direktiivin mukaan aiemmat rikostuomiot eivät yksinään riitä perusteeksi. Henkilön oman käyttäytymisen täytyy muodostaa ”todellinen, ajankohtainen ja riittävän vakava” uhka jollekin yhteiskunnan perustavanlaatuiselle edulle, ja toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Voima kertoo tutustuneensa Monosta koskevaan käännytyspäätökseen. Lehden mukaan päätöksessä vedotaan juuri säännöksiin, joiden mukaan EU-kansalainen voidaan käännyttää tällaisen vakavan uhan perusteella.

Århus-raportoija on arvostellut Ruotsin toimintaa

Monosen tapaus ei ole ensimmäinen, jossa Ruotsin rajapoliisi on kohdistanut maahanmuutto-oikeudellisia toimia ulkomaisiin ympäristöaktivisteihin.

Samankaltaisia toimia on kohdistettu muun muassa Lundin yliopistossa työskentelevään saksalais-unkarilaiseen tutkijaan David Alceriin. YK:n Århusin yleissopimuksen erityisraportoija Michel Forst on arvostellut Ruotsia Alcerin kohtelusta ja katsonut, että viranomaistoimet vaikuttavat olevan seurausta tämän osallistumisesta rauhanomaisiin ympäristöprotesteihin.

Århusin yleissopimus velvoittaa sopimusmaita suojelemaan ympäristöasioissa oikeuksiaan käyttäviä ihmisiä vainolta ja häirinnältä.