Tutkimus: Älypuhelimen ilmoitukset häiritsevät keskittymistä noin seitsemän sekunnin ajan
Älypuhelimen ilmoitus katkaisee keskittymisen keskimäärin seitsemäksi sekunniksi, kertoo tuore tutkimus. Häiriötä ei selitä niinkään ruutuaika vaan ilmoitusten määrä ja puhelimen tarkistamistiheys.
Tuore Computers in Human Behavior -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että älypuhelimen ilmoitus keskeyttää ihmisen kognitiivisen tiedonkäsittelyn keskimäärin noin seitsemän sekunniksi.
Lausannen yliopiston tutkimus paljastaa, että päivittäinen ruutuaika ei ole paras mittari teknologian vaikutukselle tarkkaavaisuuteen. Sen sijaan ilmoitusten määrä ja puhelimen tarkastamistiheys ennustavat huomattavasti paremmin, kuinka paljon häiriötä käyttäjä kokee.
Tutkimukseen osallistui 180 yliopisto-opiskelijaa, jotka suorittivat Stroop-testin – klassisen psykologisen kokeen, jossa täytyy nimetä tekstin väri sanan merkityksen häiritessä. Tehtävän aikana osallistujille näytettiin tietokoneen ruudulla älypuhelinilmoituksia.
Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään: osa luuli näkevänsä omat henkilökohtaiset viestinsä, osa näki muille ihmisille kuuluvia ilmoituksia ja osa näki pelkästään liikkuvia, epätarkkoja ponnahdusikkunoita ilman selkeää tekstiä. Häiriö oli voimakkain henkilökohtaisiksi uskottujen ilmoitusten ryhmässä.
Tutkijoita yllätti se, ettei kokonaisruutuaika ennustanut häiriöherkkyyttä. Sen sijaan pirstaloitunut puhelinkäyttö – tiheä puhelimen tarkistaminen ja suuri ilmoitusmäärä – oli yhteydessä voimakkaampaan tarkkaavaisuuden herpaantumiseen.
Tutkimuksessa seurattiin myös osallistujien pupillien laajenemista, joka kertoo henkisestä kuormituksesta. Pupillimuutokset korreloivat reaktioaikojen hidastumisen kanssa erityisesti silloin, kun ilmoitus koettiin henkilökohtaisesti merkitykselliseksi.
Tutkija Hippolyte Fournier korostaa, että vaikka seitsemän sekuntia kuulostaa lyhyeltä, vaikutus on merkittävä toistuvuutensa vuoksi: keskimääräinen käyttäjä saa yli sata ilmoitusta päivässä.
Aiempi tutkimus on osoittanut, että ilmoitukset heikentävät suoritumista tehtävissä, mutta monet kokeet ovat perustuneet keinotekoisiin hälytyksiin eivätkä ole kuvanneet tarkasti häiriön kestoa tai taustalla olevia psykologisia mekanismeja. Tässä tutkimuksessa pyrittiin erottamaan, johtuuko huomion siirtyminen ilmoituksen visuaalisesta ärsykkeestä, opituista tottumuksista vai viestin henkilökohtaisesta merkityksestä.
Tutkijat korostavat, että heidän tavoitteenaan ei ole kieltää älypuhelimia vaan edistää tiedostavampaa suhdetta teknologiaan. Tämä on erityisen tärkeää heille, jotka ovat alttiita tarkkaavaisuuden häiriöille.
