Kotoutuminen ratkaisee maahanmuuton hyödyt
Etlan uudessa raportissa todetaan, että pitkällä aikavälillä onnistunut kotoutuminen kasvattaa taloutta ja sillä on Suomelle strateginen merkitys. Vihreiden Forsgrén ja Mikkonen muistuttavat myös kotoutumisleikkausten muista haitoista.
Johanna Laurila
Jotta maahanmuutosta on pidempiaikaista taloudellista hyötyä, on panostettava tulijoiden kotouttamiseen, tiivistää Etla uudessa tutkimusraportissaan. Vihreiden Bella Forsgrén ja Krista Mikkonen puolestaan muistuttavat, että hallituksen kotoutumisleikkauksilla on suora vaikutus myös työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumiseen.
Etlan mukaan maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset ovat monisyisiä eivätkä jakaudu tasaisesti. Vaikka politiikassa herkästi nostetaan esiin humanitaarisen maahanmuuton alkuvaiheen talousrasitteet, niiden todellista hintalappua on kyseenalaistettu muun muassa hollantilaisten taloustutkijoiden toimesta.
Työperäisesti maahan saapuneet korkeakoulutetut tuottavat positiivisen nettovaikutuksen julkistalouteen jo varhaisessa vaiheessa. Sama on huomattu ruotsalaisissa tutkimuksissa. Humanitaarisista syistä tulleilla ja perhesiteen perusteella muuttaneista aiheutuu alkuvaiheessa kustannuksia julkiselle taloudelle, sillä heidän työllistymispolkunsa on huomattavasti hitaampi, Etla raportoi.
Pelkät julkistalouden laskelmat eivät Etlan mukaan yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen painottaa, että pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys.
"Työikäisen väestön väheneminen heikentää työvoiman tarjontaa, tuottavuutta ja julkisen talouden kestävyyttä. Kehityksen pysäyttämiseksi Suomi tarvitsee nykyistä suurempaa nettomaahanmuuttoa, ja erityisesti työperäisen maahanmuuton lisääminen vahvistaa talouskasvua ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaa", hän summaa.
Kotouttamistoimet vaikuttavat sukupolvien yli
Maahanmuuton taloudellisten vaikutusten ymmärtäminen on yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta välttämätöntä, Etlasta kerrotaan.
Varhainen kielikoulutus, osaamisen tunnistaminen ja nopea työllistyminen ovat Etlan mukaan keinoja, joilla vähennetään riippuvuutta tulonsiirroista ja hyödytetään seuraavakin sukupolvea. Tutkimustulosten perusteella vanhempien osallistuminen kotouttamisohjelmiin pidentää myös lasten koulutuspolkuja ja parantaa tulevaisuuden ansiotuloja.
Positiiviset talousvaikutukset eivät kuitenkaan synny automaattisesti vaan vaativat Antti Kauhasen mukaan päätöksiä, joilla uusia tulijoita tuetaan, koulutetaan ja integroidaan tehokkaasti.
Kotoutumisleikkaukset lisäävät hyväksikäytön riskejä
Vihreät kansanedustajat Bella Forsgrén ja Krista Mikkonen nostivat viime viikolla keskusteluun kotoutumisleikkausten haitat työperäisen hyväksikäytön näkökulmasta.
Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu usein ulkomaalaisiin työntekijöihin, jotka ovat Suomen työmarkkinoilla muita haavoittuvaisemmassa asemassa. Ilmiö on laajalle levinnyt etenkin tietyillä sektoreilla, kuten siivousalalla, rakennusalalla, ravintola-alalla sekä viime aikoina myös metsäalalla.
"Kotoutumiseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia tietää omia oikeuksiaan", Mikkonen toteaa.
"Hallituksen ehtoja kiristävä maahanmuuttopolitiikka ajaa täällä olevat entistä tiukempaan rakoon, mikä altistaa heitä myös työperäiselle hyväksikäytölle. Ei saisi syntyä tilanteita, joissa hyväksikäytön uhrit poistetaan maasta niin, että he eivät pysty enää saamaan Suomessa oikeutta", Mikkonen muistuttaa.
Hallitus esittää työelämässä tapahtuvan törkeän kiskonnan rikosnimikkeen käyttöönottoa ja kiskontaan liittyvän liiketoimintakiellon laajentamista, mikä saa kiitosta vihreiltä kansanedustajilta. Lisäksi he esittäväy lisätoimia, joilla ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvaan työriistoon voidaan puuttua monissa sen ilmenemismuodoissa.
"Kriminalisoisimme alipalkkauksen, varmistaisimme viranomaisille riittävät resurssit hyväksikäyttöön puuttumiseen ja vahvistaisimme uhrien saamaa oikeusapua jo prosessien ensiaskelista lähtien. Ihmiskaupan uhreille tulisi myöntää myös pysyvä oleskelulupa, jos paluu kotimaahan ei ole enää turvallista tai he ovat jo rakentaneet elämänsä Suomeen", Forsgrén sanoo.
ETLA Raportti 176: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat. Kauhanen, Antti, 2026
ETLA Muistio 177: Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Kauhanen, Antti, 2026
