Jenni Pitko: Saamelaisten osallistumismahdollisuudet laiminlyötiin Nato-prosessissa
Vihreiden Jenni Pitko muistutti Nato-selontekoa käsitelleessä vihreiden ryhmäpuheessa, että saamelaisten osallistumista laiminlyötiin päätöksentekoprosessissa ja vaatii avoimempaa turvallisuuspoliittista keskustelua ja alkuperäiskansojen aseman parempaa huomioimista erityisesti arktisella alueella.
Vihreiden kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Jenni Pitko sanoi Nato-selontekoa käsitelleessä vihreiden ryhmäpuheenvuorossa saamelaisten oikeuksien jääneen vajaalle huomiolle päätöksenteossa.
Pitkon mukaan Suomen Nato-jäsenyys on vielä uusi tilanne, minkä vuoksi puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta tulisi käydä laajaa ja avointa parlamentaarista keskustelua. Hänen mukaansa myös kriittiselle ja analyyttiselle keskustelulle on oltava tilaa, sillä se vahvistaa kansalaisten luottamusta ja ylläpitää maanpuolustustahtoa.
Pitko muistutti, että Nato-jäsenyys sekä puolustusyhteistyön syventäminen Yhdysvaltojen kanssa DCA-sopimuksen kautta ovat saaneet laajaa poliittista kannatusta. Samalla hän kuitenkin nosti esiin puutteita päätöksenteossa, erityisesti arktisen alueen ja saamelaisten näkökulmasta.
"Kun puhumme arktisesta alueesta, tulisi mukana keskustelussa olla myös alkuperäiskansa saamelaiset", Pitko totesi.
Pitkon mukaan arktisella alueella lisääntyvä sotilaallinen harjoittelu ja varautuminen vaikuttavat suoraan saamelaisten kulttuuriin, perinteisiin elinkeinoihin ja oikeuksien toteutumiseen, minkä vuoksi heitä olisi pitänyt osallistaa.
"Saamelaisten osallistumista sekä NATO- että DCA-prosesseissa on laiminlyöty. Tästä kertovat saamelaisten totuus- ja sovintokomission johtopäätökset, jotka viime joulukuussa luovutettiin pääministerille", Pitko muistutti.
Pitko kritisoi muun muassa sitä, että monista, erityisesti DCA-sopimuksen yksityiskohdista, saamelaiset saivat kuulla vasta median kautta, eikä Saamelaiskäräjiä konsultoitu saamelaisaluetta koskevista järjestelyistä, kuten Ivalon kasarmialueiden kuulumisesta DCA-sopimuksen piiriin.
"Neuvotteluvelvollisuuden laiminlyöminen Saamelaiskäräjien kanssa oli vastoin saamelaiskäräjälakia, alkuperäiskansan perusoikeuksia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia", Pitko kritisoi.
Ulkoministeriö on vahvistanut, että Saamelaiskäräjiä ei kuultu DCA-sopimuksen neuvotteluvaiheessa. UM:n lainsäädäntösihteeri kertoo kuitenkin pitävänsä tärkeänä, että tämä tapahtuisi toimeenpanovaiheessa.
Pitko viittasi myös totuus- ja sovintokomission suosituksiin, joiden mukaan valtion tulisi laatia yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa selkeät ohjeet siitä, miten saamelaisten oikeudet tulee jatkossa ottaa huomioon puolustuspolitiikkaan liittyvien päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä.
"Erityisesti Lapissa tapahtuvan harjoitustoiminnan ja puolustusyhteistyön lisääntyessä neuvotteluvelvoitteen oikea-aikaisen toteuttamisen merkitys vain korostuu tulevaisuudessa", Pitko huomautti.
