Vihreät on mukana, kun Suomi vetää velkajarrusta

Kalle Pusa

Eduskuntapuolueiden yhteinen työryhmä pääsi tiistaina sopuun niin kutsutusta velkajarrusta, jonka tarkoitus on sopia pitkäjänteisesti julkisen talouden velkaantumisen pelisäännöistä. Ainoastaan vasemmistoliitto jäi sovun ulkopuolelle. 

Velkajarru liittyy EU:n asettamiin uusiin finanssipoliittisiin sääntöihin, ja sitä voi pitää oikeastaan niiden kansallisena tiukennuksena. 

Kun EU-vaatimuksen mukaan julkinen talous saa olla enintään 3 prosenttia alijäämäinen, niin kansallinen taso määrää, ettei alijäämä saa olla yli 2,5 prosenttia.

Sopu saavutettiin myös siitä, että velkataso pyritään ensin laskemaan EU:n edellyttämään 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja myöhemmin 40 prosenttiin bkt:sta. Tämän lisäksi puolueet sitoutuvat siihen, että velkasuhdetta pyritään vähentämään 0,75 prosenttiyksikköä vuodessa.

Velkajarrussa on kyse myös uusista pelisäännöistä eduskuntapuolueille. Uusien sääntöjen mukaan puolueet päättäisivät yhdessä velan taittamisen tavoitteista sekä neljän että kahdeksan vuoden ajanjaksolle. Näin parlamentaarinen sopu ylittäisi vaalikaudet. Ensimmäinen työryhmä on tarkoitus asettaa lokakuussa.

Kyseessä on historiallisesti poikkeuksellinen päätös: ensimmäistä kertaa eduskuntapuolueet ovat suostuneet hallituskaudet ylittävään yhteiseen talouspolitiikkaan.

EU määrää, Suomi seuraa

Velkajarrun taustalla ovat EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt, jotka Suomen on joka tapauksessa vietävä lainsäädäntöönsä. Näihin ovat kaikki eduskuntapuolueet sitoutuneet, mukaan lukien vasemmistoliitto.

EU:n sääntöjen suhteen Suomella ei siis ollut liikkumavaraa. Keskustelu pyörikin lisäsäädösten tarpeellisuudessa. Neuvotteluiden aikana kyseenalaistettiin opposition toimesta, miksi Suomen täytyy sitoutua EU:n finanssisääntöjä tiukempiin sääntöihin, kun EU:n säännöt ovat jo hyvin tiukat. 

Alkuperäinen hallituksen ehdotus muuttui neuvotteluiden myötä. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella SDP:n, vihreiden ja keskustan neuvottelijat sorvasivat tiukkaa hallituksen esitystä oppositiolle hyväksyttävämpään muotoon. 

Ainoastaan vasemmistoliitto jäi sovun ulkopuolelle. Vasemmistoliitto vastusti esityksessä etenkin sitä, että Suomi pyrkii EU:n velkasuhdetta tiukempaan tavoitteeseen. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela totesi eduskuntaryhmien tiedotustilaisuudessa, että velkajarru on joko tarpeeton tai sitten se on tarpeettoman vahingollinen.

Signaalivaikutus luottoluokittelijoille

Valtiovarainministeriön finanssineuvos ja yksikön päällikkö Marketta Henriksson toimi neuvotteluryhmän asiantuntijana. Hän on, kuten valtionvarainministeriökin, pitkään peräänkuuluttanut velkajarrun kaltaisen järjestelmän tarpeellisuutta Suomelle. 

“Se osoittaisi laajaa sitoutumista julkisen talouden korjaamiseen ja olisi hyvä signaali Suomen taloutta arvioiville tahoille”, Henriksson sanoi haastattelussa MTV:lle. 

Arvioivilla tahoilla Henriksson tarkoitti muun muassa kansainvälisiä luottoluokittelijoita. 

Yksi suurista luottoluokittajista, Fitch Ratings, laski Suomen luottoluokitusta heinäkuussa 2025 AA+ -luokasta AA-luokkaan. Fitch perusteli laskua sillä, että he näkevät julkisen talouden alijäämän haasteellisena. 

Kun luottoluokitus laskee, nousevat Suomen valtion lainakustannukset. Matalampi luottoluokitus tarkoittaa esimerkiksi korkeampia korkoja, joilla voi olla miljardiluokan merkitys Suomen valtion menoille.

Moni pitääkin itse neuvottelujen sisältöä tärkeämpänä sitä, että eduskuntaryhmät ovat julkisesti päässeet yhteisymmärrykseen tulevaisuudesta. Se viestii, että Suomi reagoi julkisen talouden haasteisiin.

Vihreiden kriittisyys lieveni neuvottelujen myötä

Vihreiden eduskuntaryhmä oli mukana sitoutumassa sopuun yhdessä SDP:n, keskustan ja hallituspuolueiden kanssa. Vihreistä neuvotteluryhmässä olivat mukana eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö sekä kansanedustaja Atte Harjanne.

Sopu saattoi tulla yllätyksenä, sillä vielä elokuussa vihreiden suhtautuminen oli kriittisempi. Verde kirjoitti, että vihreät suhtautuu hyvinkin kriittisesti velkajarruehdotukseen. 

"Kansainvälisistä esimerkeistä tiedämme, että velkajarru jäykistää taloutta tavalla, joka ei ole viisasta eikä taloudenkaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi hallituksen luonnoksessa asetetaan Suomelle ylikireä ja epärealistinen tavoite, joka johtaisi itseään vahvistavaan leikkauskierteeseen”, totesi Hyrkkö tuolloin.

Vihreiden kanta kuitenkin muuttui, sillä neuvottelijoiden mukaan itse ehdotuskin muuttui.

“Neuvottelimme loppuun asti varmistaaksemme, että Suomessa on jatkossakin järjenkäyttö sallittu. Ilman vihreiden läpiajamia joustoja malli olisi aivan liian jäykkä ja kireä”, Hyrkkö toteaa puolueen tiedotteessa.

Hyrkkö kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että nyt neuvoteltu malli mahdollistaa joustavuuden kriisitilanteissa. Sopuun on kirjattu, ettei velkajarru estä reagoimista globaaleihin kriiseihin, kuten pandemioihin, konflikteihin tai ympäristökriiseihin.

Samoilla linjoilla oli toinen neuvottelijoista, Atte Harjanne.

”Vihreiden näkemys oli, ettei lainsäädäntöön tarvita kansallista lisää, ja tällä linjalla ovat olleet useat talouden asiantuntijatkin”, Harjanne kertoo Verdelle. 

Asiantuntijat ovat kuitenkin alleviivanneet nimenomaan laajan sovun ja ylivaalikautisen parlamentaarisen työn arvoa, Harjanne muistuttaa. 

“Siksi on hyvä, että sopimuksesta saatiin kokonaisuutena tyydyttävä ja siinä on vastuullista olla mukana. Varsinkin, kun olimme aktiivisesti mukana sorvaamassa alkuperäisestä esityksestä selkeästi parempaa.”

Tynkkynen: Saavutettu sopu on eri asia kuin hallituksen alkuperäinen esitys

Vihreät aktiivit ovat ilmaisseet julkisesti tyytymättömyytensä saavutettuun sopuun. Niin Instagramissa kuin Facebookissakin on julkaistu kannanottoja, joissa on osoitettu tukea vasemmistoliiton päätökselle ja kritisoitu vihreiden kantaa.

Velkajarru, tai jokin sen tyyppinen väline, on ollut kokoomuksen pitkäaikainen julkilausuttu tavoite. Petteri Orpo puhui siitä jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, ja kokoomustaustainen presidentti Sauli Niinistö haikaili hieman vastaavan perään viimeiseksi jääneessä valtiopäivien avauspuheessaan.

Onko nyt niin, että Suomen eduskuntapuolueet ovat yhteisesti hyväksyneet kokoomuslaisen talouspolitiikan? Sosiaalisessa mediassa on esitetty, että tässä on nyt kyse hyvinvointivaltion hautajaisista ja pitkäaikaisen kurimuspolitiikan aloittamisesta.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen on avannut asiaa tekstissään velkajarrun vahvuuksista ja heikkouksista. Tynkkysen mukaan julkisessa keskustelussa saattaa sekoittua alkuperäinen hallituksen ehdotus, joka oli vihreiden mielestä huono, ja nyt saavutettu neuvottelutulos. 

Päätöksessä täytyy Tynkkysen mukaan myös muistaa, että syyskuun neuvottelujen aikana tuli selväksi, että hallitus saa SDP:n ja keskustan avulla riittävän enemmistön velkajarrun läpiviemiseksi. 

“Oli selvää, että kansallinen velkajarru tulee hallituspuolueiden, keskustan ja demarien voimin joka tapauksessa, olivat vihreät mukana tai eivät”, Tynkkynen kirjoittaa.

“Valitsimme olla mukana ja vaikuttaa. Sen ansiosta lopputulos on nyt aivan olennaisesti parempi kuin alkuperäinen esitys.”

Tynkkysen mukaan on tärkeää, että vihreät on mukana mallissa, joka tulee ohjaamaan Suomen talouspolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Kyse on yhteisistä pelisäännöistä

Tarkkoja alijäämäprosentteja ja velkasuhteen määrittelyjä tärkeämpänä voi pitää prosesseja, joihin eduskuntaryhmät ovat nyt sitoutuneet. Suomeen on saatu hallituskaudet ylittävä mekanismi, jossa eduskuntapuolueet sitoutuvat vaalien alla talouspoliittisiin tavoitteisiin. 

Ylen haastattelussa Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo totesi, että sopu voi jopa parantaa poliittista kulttuuria, jos huutokauppa summista loppuu ja tilalle tulee keskustelua politiikan sisällöistä.

Näin vaaleissa puhuttaisiin säästöjen euromäärien sijaan siitä, millä toimilla säästöt saavutettaisiin. 

Professori Uusitalon mukaan uuden prosessin puitteissa tehtävät parlamentaariset päätökset useamman vuoden tavoitteista eivät sido liikaa kulloisenkin hallituksen mahdollisuuksia toteuttaa haluamaansa talouspolitiikkaa. Sen sijaan erityisen tärkeää Uusitalon mukaan on, että puolueet saavuttivat lähes yksimielisen sovun siitä, että julkista taloutta tulee laittaa kuntoon pitkäjänteisesti.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman totesi 14.10. A-Studiossa, että Suomen velkajarru toteuttaa osittain Ruotsin mallia. Ruotsissa on ollut käytössä eräänlainen velkajarru, tai oikeastaan velka-ankkuri, vuodesta 2019, ja Ruotsissa puolueet sopivat ennen vaaleja yhteisen tavoitteen velkaantumisen tasosta. 

Ruotsissa julkisen talouden velkaantumisasteen trendi on ollut laskeva 2010-luvulta eteenpäin, kun taas Suomen on ollut nouseva. Velkajarrun kriitikot huomauttavat kuitenkin, että se johtuu Ruotsin talouden terveemmistä rakenteista, ei itse velkajarrusta.