Millainen on lasten Eurooppa?

Eurovaalien alla puhumme paljon turvallisuudesta, taloudesta ja muista vakavista aiheista. Keskustelussa kuitenkin usein unohtuu, keitä varten politiikkaa tehdään. Lähes aina vastaus on lapsia ja tulevia sukupolvia varten. Haluamme varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on turvallista elää ja kasvaa Euroopassa.

Väitänkin, että tämän pitäisi olla aina politiikan syvin ydin ja suurin keskustelu – myös eurovaaleissa. Millainen on se tulevaisuuden Eurooppa, jota lapsillemme rakennamme, millaisena haluamme sen jättää tuleville sukupolville?  

Nykypäivän lapset ovat syntyneet ilmastokriisin keskelle. 2020-luvulla syntyneillä lapsilla on moninkertainen todennäköisyys joutua kärsimään sään ääri-ilmiöistä elinaikanaan verrattuna 1960-luvulla syntyneisiin. Tämä tarkoittaa tulvia ja niiden mukana tulevan käsittelemättömän veden levittämiä tauteja, kuivuutta ja sen aiheuttamaa nälänhätää sekä liian vähäisen ravinnon aiheuttamia terveysongelmia. Se tarkoittaa pienten koululaisten koulutien katkeamista pakon edessä.

Onko reilua, että juuri matala- ja keskituloisten maiden lapset kantavat nämä uhat, vaikka 86 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä on ylemmän keskitulotason ja korkean tulotason maiden aiheuttamia? Lapset ovat perineet ongelman, jota eivät ole itse aiheuttaneet.

Eurooppa ei voi todeta, että teidän ongelmanne eivät ole meidän ongelmiamme. Jos ja kun me olemme voineet aiheuttaa tämän, voimme myös ratkaista sen. Yhdessä EU:na meillä on hartioita saada aikaan kokoamme suurempaa vaikutusta. Jokainen lapsi ansaitsee tulevaisuuden – syntyipä sitten Suomeen tai Sambiaan. 

Ilmastokriisin ohella lapset kohtaavat arjessaan monia muitakin turvallisuusuhkia. Euroopassa joka viides lapsi joutuu seksuaalisen väkivallan uhriksi niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin. Tämä hälyttävä tilanne vaatii välittömiä toimia.

EU-tasolla voidaan edistää lasten turvallisuutta monin eri tavoin: lainsäädännöllä, rahoittamalla ennaltaehkäiseviä kampanjoita ja tukipalveluja sekä vahvistamalla kansainvälistä yhteistyötä. EU voi koordinoida jäsenvaltioiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta rikolliset saadaan vastuuseen ja lapset suojattua tehokkaammin. 

EU voi myös parantaa verkkoturvallisuutta lapsille. Internet on osa lasten arkipäivää, ja siksi on tärkeää varmistaa heidän turvallisuutensa verkossa. EU voi säätää lakeja ja asettaa standardeja, jotka velvoittavat digitaalisia palveluntarjoajia suojelemaan lapsia paremmin.

Turvallisuuden tarve ulottuu myös taloudelliseen toimeentuloon ja yhteiskuntaan kuuluvuuden tunteeseen. EU:n alueella joka neljäs lapsi elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. 

Muistan oman lapseni leikit hollantilaisessa leikkipuistossa, kun viime kesänä vierailimme veljeni luona Amsterdamissa. Mietin, miten sujuvasti lapset erilaisista taustoista ilman yhteistä kieltä uppoutuivat yhdessä mielikuvitusmaailmaansa.

Siitäkin porukasta laskennallisesti yhden lapsen elämää varjostaa köyhyys- tai syrjäytymisriski. 

Kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet, riippumatta heidän taustastaan tai asuinpaikastaan. EU:n päätöksenteolla voidaan edistää tasa-arvoa ja estää syrjintää.

Laadukas koulutus on yksi avain köyhyyden kierteen katkaisemiseen. EU tukee koulutusta rahoitusohjelmilla, kuten Erasmus+ ja Euroopan sosiaalirahasto. Ohjelmat tarjoavat resursseja koulutukseen, parantavat oppimisympäristöjä ja edistävät koulutuksen digitalisaatiota. 

Syrjäytyminen ja köyhyys vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten mielenterveyteen. EU-tasolla voidaan ohjata resursseja ja luoda ohjelmia, jotka tukevat nuorten mielenterveyttä ja ehkäisevät ongelmien kärjistymistä.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän kaikkien vastuulla – eurovaaleissa äänestämmekin myös lastemme puolesta ja heidän tulevaisuudestaan päättäen. Investoimalla lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen, rakennamme vahvempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Pidetään lasten oikeudet mielessä vaaliuurnilla!