Subscribe to Our Newsletter

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn't arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Idea rauhan alueesta toimi savuverhona, kun Venäjä lisäsi varustelua arktisella

Viimeistään Ukrainan sota särki illuusion, että arktinen alue olisi erityinen rauhan ja yhteistyön alue. Alueen vakaus perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän sotilaalliseen voimaan. Kokonaan rauhanomaista kansainvälistä yhteistyötä ei kuitenkaan olla romuttamassa. “Selvää on, että paluuta entiseen ei ole”, toteaa Markku Heikkilä. Lapin yliopiston tiedeviestinnän päällikkö kuvaa arktisen yhteistyön tulevaisuutta sumussa luovimiseksi.

Idea rauhan alueesta toimi savuverhona, kun Venäjä lisäsi varustelua arktisella

Viimeistään Ukrainan sota särki illuusion, että arktinen alue olisi erityinen rauhan ja yhteistyön alue. Alueen vakaus perustuu tulevaisuudessa yhä enemmän sotilaalliseen voimaan. Kokonaan rauhanomaista kansainvälistä yhteistyötä ei kuitenkaan olla romuttamassa.

“Selvää on, että paluuta entiseen ei ole”, toteaa Markku Heikkilä. Lapin yliopiston tiedeviestinnän päällikkö kuvaa arktisen yhteistyön tulevaisuutta sumussa luovimiseksi. Heikkilä on ollut mukana Valtioneuvoston kanslian selvityksessä, jossa etsitään Suomen uutta arktista roolia.

Mihael Gorbatšov kuvaili puheessaan vuonna 1987, kuinka arktisesta alueesta tulee kapseloitu rauhan ja yhteistyön alue. Arktista yhteistyötä onkin pidetty menestystarinana. Vuonna 1996 perustettiin Arktinen neuvosto, jonka jäseniä ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Kanada ja Venäjä. Arktiset alkuperäiskansat ovat neuvoston pysyviä edustajia.

Yhteistyöllä on edistetty ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Se on hyödyttänyt arktista tutkimusta ja alkuperäiskansoja. Pitkään on myös uskottu Gorbatšovin ajatukseen alueesta rauhan ja yhteistyön tyyssijana.

“Se on toiminut savuverhona, jonka suojissa Venäjä on lisännyt sotilaallista voimaansa Arktiksella”, väittää Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Harri Mikkola.

“Perinteisessä arktisen alueen politiikassaan Suomi on yliarvioinut taloudellisia hyötyjä ja aliarvioinut turvallisuuspoliittisia riskejä.”

Arktisen alueen ydinaseet suurvalta-aseman turvana

Sotilaallisesti Venäjä on Euroopan arktisen alueella vahvin.

“Sotilaallinen merkitys korostuu entisestään, sillä alueelle sijoitetuilla ydinaseilla on keskeinen merkitys Venäjän suurvalta-aseman säilyttämisessä”, todetaan selvityksessä.

Turvallisuuspoliittista tilannetta Harri Mikkola pitää surkeana. 

“Ei hyvältä näytä. Venäjän sotilaallinen voima, kansainvälinen vaikutusvalta ja Putinin hallinnon vallassa pysyminen ovat riippuvaisia arktisen alueen öljy- ja kaasuvaroista.” 

Venäjä haluaa kehittää ja kontrolloida Koillisväylän liikennettä. Tavoitteena on säilyttää sotilaallinen etulyöntiasema ja rajoittaa Naton toimintaa. Arktisen alueen sotilaallista tärkeyttä Venäjälle lisää Naton mahdollisuus sulkea Itämeri ja Mustameri. 

Jännitteitä arktisella alueella riittää. Venäjä on määrätietoisesti kasvattanut sotilaallista voimaansa, ja Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan jo ennen Ukrainan sotaa. Huolta lisää myös mahdollisuus, että Kiina pyrkisi hyödyntämään aluetta paitsi taloudellisesti myös sotilaallisesti.

Kuolan niemimaalla sijaitseva maailman suurin ydinasekeskittymä sijaitsee lähellä Suomen rajaa. Jos Kuolan kriittiset kohteet olisivat vaarassa, niin mikä takaa, ettei Venäjä olisi valmis puuttumaan Suomen koskemattomuuteen.

Kaikki yhteistyö Venäjän kanssa ei ole loppunut

Ukrainan sota ei  toki ole lopettanut kaikkea arktisen alueen yhteistyötä, muistuttaa tutkimusprofessori Timo Koivurova Lapin yliopistosta.

“Jos yhteistyö perustuu oikeudelliseen sopimukseen, ei siitä voi noin vain erottaa.” 

Tällaisia oikeudellisia sopimuksia, joissa Venäjä on mukana ovat esimerkiksi jääkarhusopimus, sopimus lento- ja meripelastusyhteistyöstä, öljyvahinkosopimus, tiedeyhteistyö. Näihin sopimuksiin voidaan puuttua vain, jos on rikottu nimenomaan jotain näistä sopimuksista.

Arktista neuvostoa tarvitaan vastakin

Kansainvälisistä yhteistyöelimistä hallitusten välinen Arktinen neuvosto on Suomelle tärkein. Vaikka seitsemän länsimaata on toistaiseksi lopettanut toimintansa neuvostossa, niin Arktisen neuvoston halutaan jatkavan jossain muodossa. Se on jo käynnistänyt toimintoja, joissa Venäjä ei ole mukana. Norja valmistautuu puheenjohtajuuteen ensi keväänä, kun Venäjän kausi puheenjohtajana loppuu.

Turvallisuusasioiden lisäksi Arktisella neuvostolla on monia muita ongelmia ratkottavana. Arktinen alue on lämmennyt lähes neljä kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin, eikä ilmastokriisi tunne rajoja. 

Useiden valtioiden alueelle levittäytyneille alkuperäiskansoille Arktinen neuvosto on ollut tärkeä väylä osallistua päätöksentekoon. Alkuperäiskansojen tilanteeseen Ukrainan sota on tuonut ison särön, sillä Venäjän arktisten alueiden järjestön johto tukee Ukrainan sotaa.

Arktisen alueen tutkimusta Venäjän poissulkeminen hankaloittaa merkittävästi. Käsittäähän Venäjä noin puolet koko arktisesta alueesta. Esimerkiksi Siperian ikiroudan muutoksista on vaikea saada tietoja.  

Toisaalta Venäjä ei ole ollut erityisen aktiivinen arktisen alueen ympäristönsuojelussa tähänkään mennessä. Tilanne on vain pahentunut, kun Venäjä tuhlaa resurssejaan sotaan ja säästää ympäristönsuojelusta.

Vaikeuksista huolimatta Suomen arktista roolia selvittänyt työryhmä pitää maamme edun mukaisena, että pitkällä pitkällä aikavälillä rakennetaan toimiva suhde Venäjään. Ei kuitenkaan millä hinnalla hyvänsä.

Tilaa uusimmat jutut

Lorem ultrices malesuada sapien amet pulvinar quis. Feugiat etiam ullamcorper pharetra vitae nibh enim vel.

Success! Now Check Your Email

To complete Subscribe, click the confirmation link in your inbox. If it doesn’t arrive within 3 minutes, check your spam folder.

Ok, Thanks

Lue lisää