Keitä ovat vihreät miehet?

Salla Merikukka käsittelee valokuvanäyttelyssään vihreyden ja mieheyden dialogia. Keskusteluun tarvitaan Merikukan mukaan muitakin kuin poliitikan toimittajia ja kokoomuslaisia. Näyttelystä käy ilmi, että vihreä mieheys on moninaista.

10.5.2022 | Politiikka

Kuva: Roope Merikukka

Vihreät miehet – onko heitä, keitä he ovat ja missä he ovat? Vihreän puolueen näkyvä naisvalta on pohdituttanut vihreitä ja vähemmän vihreitä viime vuosina. Vastausta kysymyksiin etsii myös valokuvaaja Salla Merikukka, jonka valokuvanäyttely Vihreitä miehiä on esillä vihreiden puoluekokouksessa Joensuussa vajaan kahden viikon kuluttua.

Näyttely nostaa esille miehuuden ja vihreyden välistä dialogia uudesta näkökulmasta. Näyttely on ensimmäistä laatuaan, sillä selkeästi poliittinen valokuva on Suomessa vielä lapsenkengissä keskittyen pääasiassa vaali- ja kampanjakuviin.

Uutta tuulta keskusteluun

Keskustelu vihreydestä, miehuudesta ja vihreästä miehuudesta ei ole uusi asia, mutta uutta näkökulmaa siihen kaivataan kovasti ja kipeästi. Keskustelun ytimessä olevien ääni uupuu.

Vuoden 2021 kuntavaaleista asti kypsyteltyyn projektiin haki mukaan yli 60 vihreää miestä eri taustoista ympäri Suomen. Merikukan mukaan se kertoo aiheen ajankohtaisuudesta ja puolueväen todellisesta tarpeesta käydä keskustelua.

“Tätä mieskeskustelua kävi toistuvasti enimmäkseen politiikan toimittajat ja kokoomuslaiset, mutta aika vähän, [tai] ei ainakaan liikaa, vihreät miehet itse”, Merikukka kertoo. 

Lopulta kuvattavaksi valikoitui lähes kaksikymmentä kuvattavaa erilaisista taustoista eri puolilta Suomea. Etulyöntiasemaa projektiin loi se, että Merikukka on itse pitkän linjan vihreä toimija ja tuntee puolueen ja kenttää hyvin. Se helpotti keskustelun käymistä kuvattavien kanssa, sillä esiin nousseet asiat olivat osapuolille tuttuja. Aikaa ei tarvinnut käyttää tarkempien nyanssien tai jakolinjojen perusteisiin, vaikka suurin osa kuvattavista ei etukäteen tuttuja Merikukalle ollutkaan.

Vihreän politiikan peruskivet, kuten luonnonsuojelu, feminismi ja ihmisoikeudet, nousivat keskusteluissa merkittävään ja huomionarvoiseen rooliin. Siksi on harmillista, että vihreästä miehuudesta puhuttaessa puhutaan pelkästään oletetusta muutoksesta puolueen sisällä ja unohdetaan, että myös maailma ympärillä on muuttunut. Yksittäisten teemojen, kuten metsästyksen, nostaminen keskiöön ei luo näkyvää muutosta puolueen toimintaan.

Vihreät miehet eivät ole homogeeninen joukko, ja tämä on nostettu myös valokuvanäyttelyn keskiöön: yhteenvetoa siitä, mitä vihreä mieheys on, ei voi näyttelyn perusteella ainakaan suoraa tehdä, ja jokaisen kuvatun haastattelu tuo esille oman näkökulmansa.

Maailma muuttuu, mutta vihreyden ydin on sama

Vihreiden nuorten pääsihteerinäkin toimineen Merikukan aivot raksuttavat järjestötoiminnan kehittämisen parissa, ja näyttely teemoineen on vain lisännyt pohdittavaa. 

”Puolueen sisäisessä ja varsinkin ulkoisessa keskustelussa matalan kannatuksen ja eduskuntaryhmän naispainotteisuuden välille vedetään kovin heppoisin perustein kausaliteetti. Se on helppo ratkaisu oikeasti monimutkaiseen asiaan”, Merikukka tiivistää.

Näkökulma on jo pelkästään siksi erikoinen, että läpi koko Vihreiden historian äänestäjäkunta on ollut naispainotteinen ja naisten asema vihreinä politiikantekijöinä erityinen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että vihreää eduskuntaryhmää on puheenjohtanut useammin nainen kuin mies. 

Pohjimmiltaan vihreä politiikka on pysynyt samana liikkeen alkuajoista 80-luvulta nykypäivään. Suurin muutos sen sijaan on tapahtunut vaaleissa läpimenevien sukupuolijakaumassa vaaleihin katsomatta.

Nuoret naiset ovat nyt nosteessa, ja se näkyy sekä valtaakäyttävien sukupuolijakaumassa että julkisen keskustelun sävyssä, joka on välillä jopa vähättelevä ja syyttävä naisia kohtaan. 

Sisäisiä eroja ja henkisiä jakolinjoja

Vaikka kuvattavien kanssa esiin nousseet teemat ovat olleet paikoin raskaita, suhtautuu Merikukka rakentavasti ja positiivisesti projektin myötä käytyihin keskusteluihin. Ikuisesti puolueväkeä puhuttaneet jakolinjat sukupuolten välillä sekä Helsingin ja maakuntien välillä kaipaavat ratkaisua. 

Puolueen sisäisistä kompastuskivistä puhuttaessa Merikukka nostaa esiin vaaran sortua “ei niin kuin muut Vihreät” -ajatteluun. 

”Meillä on ollut vahva tarina siitä, että vihreissä politiikan tekemisen tapa on reilumpi kuin muilla, mutta ihan totta, onko se? Minusta tuntuu, että joskus me heitämme toisiamme bussin alle kannatuksen noston toivossa. Se pitäisi lopettaa.”

Miten sitten yhteishenkeä voisi luoda ja parantaa?

Ratkaisua ei löydy, jos juurisyihin ei paneuduta, Merikukka muistuttaa. Erityiseen asemaan nousee myös puolueen ja sen järjestöjen sisäinen toiminta, josta voikin löytyä ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Yhdenmukaistamalla ja rakentamalla eheämpää sisäistä järjestökulttuuria ja tuomalla entistä enemmän yhteen puoluekentällä toimivia, dialogin käyminen yhdessä helpottuu. Se myös helpottaisi huomattavasti erilaisista taustoista tulevien toimijoiden ymmärtämistä, vaikka vihreät arvot ovatkin laajasti jaettuja puolueväen keskuudessa.

Näkökulmia on kuitenkin yhtä monta kuin keskusteluun osaa ottavaa.

“Peruskysymys on se, onko meillä käsillä jokin ongelma vai ei. Ja siitä vihreät miehetkin ovat eri mieltä.”

Vihreän Liiton puoluekokous järjestetään 21.–22.5. Joensuussa ja se on ensimmäinen livetapaaminen kahden vuoden etäkokousputken jälkeen. Vihreitä miehiä -näyttely on esillä puoluekokouksessa ja sen jälkeen paikallistoimijat voivat lainata näyttelyä tapahtumiin keskustelujen pohjaksi tai oheisohjelmaksi. Näyttelyä tukee Vihreä sivistysliitto.

Kuka Salla?

  • Valmistui valokuvaajan ammattitutkintoon Stadin ammattiopistosta 2017
  • Keskittynyt poliittiseen henkilökuvaan
  • Toiminut Vihreiden parissa kahdeksan vuotta eri tehtävissä
  • Haluaa omalta osaltaan olla kehittämässä puoluetta ja viedä eteenpäin keskustelua vihreästä miehuudesta

Edit: 11.5. Lisätty näyttelyn tukijaksi Vihreä sivistysliitto.

Aisha Benahmed
Kirjoittaja on valokuvaaja, järjestöaktiivi ja Tampereen Seudun vihreiden nuorten varapuheenjohtaja.

10.5.2022 11:58

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.

0 kommenttia

Lähetä kommentti