Asiantuntijatahot (Ilmastopaneeli (IP), Luke, SYKE, VTT ja Ilmatieteen laitos (IL)) ovat antaneet kommenttinsa KAISU:n, eli Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksesta, jonka lopullisesta muodosta hallituksen on määrä sopia maaliskuussa.
Suunnitelmassa on tarkoitus päättää toimista taakanjakosektorin päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat päästökauppasektorin (energiantuotanto ja suurteollisuus) ja maankäyttösektorin ulkopuolelle jäävät päästöt. Sen suurimpia päästöluokkia ovat liikenne ja maatalous.
Esittelin suunnitelmaa ja omia näkemyksiäni siitä jo aiemmin Verdessä. Keskityn tässä kirjoituksessa asiantuntijatahojen reagointeihin ja lisäpäästövähennysehdotuksiin. Ympäristöministeriö on koonnut myös yksityiskohtaisemman koosteen laajemman palautetta antaneen piirin lausunnoista.
Toimet riittämättömiä tai vaikutuksiltaan epävarmoja
KAISU:ssa ennakoidaan Suomen vuoden 2030 päästötavoitteeksi taakanjakosektorilla 17,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia, EU:n komission ehdotuksen mukaisesti. Jäsenmaat ja EU-parlamentti päättävät lopullisista päästövähennystavoitteista, mutta komission ehdotusta voi pitää hyvänä ennusteena. Arvion mukaan päästöt olisivat ilman lisätoimia 22,8 Mt vuonna 2030*, joten toimia tarvitaan 5,6 Mt edestä. Toimia on KAISU-luonnoksessa esitetty 5,5 Mt edestä.
Ilmastopaneeli ja SYKE kuitenkin arvioivat, että toimia tarvittaisiin KAISU:ssa esitettyjen lisäksi noin 1 Mt, eikä 0,1 Mt. Sekä Ilmastopaneeli, SYKE että Luke ovat kriittisiä siitä, että osaa päästövähennyksistä ei suunnitelman mukaan toteuteta taakanjakosektorilla, vaan turvaudutaan EU-sääntöjen sallimaan 0,4 Mt joustoon kasvattamalla metsien nielua LULUCF- eli maankäyttösektorilla 0,4 Mt enemmän kuin sen tavoitteeksi asetetaan**.
SYKE huomauttaa, että metsien nielu on saattanut uusimpien metsän kasvutilastojen perusteella kääntyä huomattavaan laskuun ja hakkuupaineet ovat kovat. Siksi on hyvin epävarmaa, että riittääkö nielua joustona hyödynnettäväksi.
Ilmastopaneeli ja SYKE ovat kriittisiä myös suunnitelmassa esitetyille suunnitelmille, että niin sanotuilla poikkisektoraalisilla toimilla (kuntien ja alueiden ilmastotyö sekä kuluttajien vaikuttamiseen tähtäävät toimet) saavutettaisiin 0,4 Mt päästövähennykset. Näiden päästövähennysten toteutumiseen ei ole esitetty toimia tai selkeitä oletuksia, ja on epäselvää, että olisivatko ne lisäisiä muihin päästövähennyksiin nähden.
Arvioitsijat (IP, VTT, IL, SYKE) korostavat ylipäätään sitä, että päästövähennyksiin liittyy epävarmuutta myös muun muassa EU:n politiikkapäätösten suhteen (esimerkiksi se, toteutuuko EU:n uusi päästökauppa lämmitykselle ja liikenteelle, jonka on laskettu tuovan huomattavia päästövähennyksiä).
Monen arvioijatahon mukaan tulisikin varmuuden vuoksi pyrkiä ylittämään päästötavoitteet tai ainakin muodostaa arsenaali lisätoimia, jotka otetaan käyttöön, mikäli päästövähennyskehitys on arvioitua heikompaa tai EU:ssa neuvoteltavat päätökset eivät toteudu komission ehdotusten mukaisesti.
Käsittelen seuraavassa tarkemmin arvioijatahojen kantoja liikenteen, maatalouden ja erillislämmityksen päästövähennystoimiin. Liitän jokaisen osion alkuun Ilmastopaneelin hahmotteleman kuvan sektorin päästöistä ja päästöskenaarioista (perusskenaario, KAISU:n ehdotus ja Ilmastopaneelin ehdotus).
Liikenne
Liikenteen päästöt koostuvat pääasiassa henkilö- ja kuorma-autoliikenteestä. Ne ovat laskeneet hitaasti, mutta niiden ennakoidaan vähenevän paljon jo ilman lisäpolitiikkatoimiakin, mutta toimilla voidaan saada paljon lisävähennyksiäkin.
Ilmastopaneeli huomauttaa, että monet fossiilittoman liikenteen tiekartan vaikutusarviot on laskettu ehdollisena sille, että tukisummatasoista tehdään suunnitelmien mukaiset päätökset. Muuten niiden vaikutukset jäävät pienemmiksi.
Arvioijatahot ovat melko yksimielisiä siitä, että sähköautot ovat henkilöautoliikenteessä jatkossa yhä enemmän valtavirtaa, ja että sähköautoistumisen edistämiseen kannattaa panostaa suunniteltua enemmänkin muun muassa latausinfrastruktuuria kehittämällä (SYKE, IP, VTT ) ja veroratkaisuilla sähköautojen hankinnan ja käytön halventamiseksi (SYKE).
Ilmastopaneeli ja SYKE nostavat esiin liikenteen kansallisen päästökaupan perälautamekanismina, joka voitaisiin ottaa käyttöön, jos päästövähennykset osoittautuvat riittämättömiksi. Kansallinen päästökauppa voitaisiin hallinnollisesti linkittää suunniteltuun EU.n laajuiseen päästökauppaan.
IL ehdottaa, että suunnitelmassa tulisi olla toimia liikennesuoritteen pienentämiseksi.
Maatalous
Maatalouden päästökehitys on ollut heikkoa, ja lisäpäästövähennyksiäkin on KAISU:ssa esitetty maataloussektorille vain 0,4 Mt. Luke pitää tämänkin saavuttamista epävarmana johtuen puutteellisesta rahoituksesta ohjauskeinoille.
Luke huomauttaa, että jos elintarvikkeiden kulutus muuttuu kasvispainotteisemmaksi, niin tarve peltoalalle pienenee. KAISU:ssa ei kuitenkaan ole esitetty toimenpiteitä kulutusmuutoksen edistämiseksi. Asiantuntijatahotkaan eivät näitä oikeastaan tarjoa.
Suorempia toimia peltomaan ja sen päästöjen vähentämiseen sen sijaan esitetään. IP:n mukaan hylättyjä peltoja tulisi myös metsittää. Luke huomauttaa, että metsitys ei ole tehokasta, jos uusien peltojen raivaus jatkuu. IP tekisi pellonraivauksen luvanvaraiseksi muiden EU-maiden tapaan. Sekä IP että Luke ehdottavat myös pellonraivauksen tekemistä maksulliseksi.
IP edistäisi kosteikkoviljelyä tarjouskilpailulla, ja toivoisi että vuoteen 2035 mennessä 50 000 hehtaaria saataisiin kosteikkoviljelyyn suunnitellun 30 000 hehtaarin sijaan. Myös Luke kasvattaisi pinta-alatavoitetta, ja rajoittaisi lisäksi entisten turvetuotantoalueiden maatalouskäytön ainoastaan kosteikkoviljelyyn.
Erillislämmitys
Lämmitysmuodoista kaukolämpö ja sähköpohjainen lämmitys kuuluvat päästökauppasektorille ja rakennusten erillislämmitys taakanjakosektorille. Erillislämmityksen päästöt ovat laskeneet viime vuosina hyvää tahtia, ja KAISU:n arvioidaan tuottavat siihen paljon lisäisyyttä.
SYKE ehdottaa lisää tukitoimia öljylämmityksestä luopumisen edistämiseksi. SYKE haluaa edistää myös energiatehokkuusremonttien toteutumista. Tukia voisi suunnata erityisesti taloudellisesti heikommassa asemassa oleville.
IP haluaisi selvennystä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen tuomasta biopolttoaineen tarpeesta ja kustannuksista. IP:n mukaan voitaisiin mahdollisesti kieltää lämmitystaparemonttien ja uusien kiinteistöjen rakentamisen yhteydessä toteutettavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat erillislämmitysratkaisut vuodesta 2025 lähtien.
IL korostaa informaatio-ohjauksen hyödyllisyyttä rahallisten tukien ja verojen lisäksi.
* Vuonna 2020 taakanjakosektorin päästöt olivat ennakkotiedon mukaan 28,6 Mt.
** On huomioitava, että myös päästökauppasektorin joustoa käytetään hyväksi 0,7 Mt, mutta tämän voi saavuttaa varmasti – osa päästöoikeuksista jätetään vain huutokauppaamatta. Näin varsinaiset taakanjakosektorin päästövähennystoimet ovat KAISU:ssa 4,4 Mt.
0 kommenttia