Tuulivoimaa Lappiin – vihreää kolonialismia vai nimbyilyä?

Saamelaisalueilla Norjassa on herätty vastustamaan St1-yhtiön tuulivoimahanketta. Hanketta on jopa syytetty kolonialismista.

Aslak Holmbergin lisäksi Suomessa asiaan ovat ottaneet julkisesti kantaa Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio sekä sisäministeri Maria Ohisalon avustajana tunnettu Petra Laiti. Kolmas jo aiemmin kielteisen kannan tuulivoimaan ottanut on Janne Hirvasvuopio. Vihreiden sisällä asiaa on tuonut esiin Brigita Krasniqi valtuuskunnassa ja ympäristöministeri Krista Mikkonen.

Kolonialismi-väitteelle on historialliset perusteet, koska menneiden vuosikymmenten vesivoimahankkeet vietiin läpi piittaamatta juurikaan saamelaisista.

Menetetyn Karjalan vesivoiman tilalle tarvittiin uutta teollistuvan Suomen tarpeisiin. Toinen syy tuulivoiman vastustukselle ovat kielteiset vaikutukset poroelinkeinolle. Asiaa on tutkittu toistaiseksi vähän, mutta tähänastisten tulosten perusteella porot välttelevät tuulivoimaa.

Paliskunnat ovat esittäneet vaatimuksen, että tuulivoima ei saa häiritä poroelinkeinoa. Asiaan saadaan lisää varmuutta pannoittamalla poroja paikannuslaitteilla. Aiemmissa laajoissa selvityksissä on todettu, että huonolla tuulivoima-alueiden valinnalla voi merkittävintä haittaa olla maa- ja merikotkille. Kolmas syy on saamelaisten pyhien paikkojen, seidojen kunnioitus.

Toisaalta ilmaston lämpeneminen tulee koettelemaan arktisen alueen kansoja ja vähäpäästöisen energian vastustuksen ei uskoisi olevan heidän intresseissään. Tulisiko siis Suomen pohjoisimmat kunnat käsittävä saamelaisalue rajata suosiolla pois tuulivoimarakentamiselta? Tämä rajaisi Suomessa noin 1/10 pinta-alasta. 

Tuulivoima keskittyy länsirannikolle

Suurin ongelma kotimaisessa tuulivoimarakentamisessa alkaa olla sen voimakas keskittyminen länsirannikolle, mikä näkyy alueen asukkaiden yhä kielteisemmäksi käyvässä suhtautumisessa. 

Lapissa olisi mahdollisuudet hyödyntää vesivoimaloita varten tehtyjä vahvoja siirtoyhteyksiä. Siksi se nähdään houkuttelevana alueena tuulivoimalle, mutta poronhoitoalueet käsittävät Lapin lähes kokonaan. Kolmen kunnan alueelle sijoittuva Smart Windpowerin suurhanke on herättänyt voimakasta vastustusta.

Pari muuta potentiaalista aluetta ovat Itä- ja Kaakkois-Suomi, mutta puolustusvoimien huolet tutkahäiriöistä ovat yli 5 vuoden ajan torjuneet tuulivoiman rakentamisen alueelle. Nykyinen hallitus yrittää saada asiaan muutosta.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen ja kansanedustaja Inka Hopsu ilmaisivat blogikirjoituksessaan kaikkein oleellisimman asian tuulivoimahankkeista:

”Tuulivoimarakentamisessa paikallisen hyväksyttävyyden varmistaminen ja asukkaiden kuuleminen on tärkeää. Jos ihmiset kokevat, että oma ääni ja huolet eivät pääse tarpeeksi esille kaavoituksessa, saattaa se johtaa siihen, että tuulivoima koetaan häiritsevämmäksi ja hankkeista tehdään enemmän valituksia.

Huolehtimalla siitä, että kaavoitusprosessi on asianmukainen, paikallisten ääni kuullaan ja tarvittavat selvitykset tehdään, voidaan varmistaa, että hankkeilla on myös paikallisten ihmisten tuki.”

Kokonaisuudessaan poronhoitoalueet käsittävät yli kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite vaikeutuisi, jos ne rajataan täysin rakentamisen ulkopuolelle.

Yksi vaihtoehto olisi neuvotella saamelaisten kanssa ratkaisu, jossa  esimerkiksi tärkeimmät poronhoitoalueet rajattaisiin rakentamisen ulkopuolelle. Kenties tällaisessa yhteistyössä on avain tuulivoimarakentamiseen myös saamelaisalueilla.

Asukkaiden vastustus ei vaikuta

Raanujärveläinen Tanja Joona on seurannut Smart Windpowerin tuulivoimahanketta tiiviisti alusta alkaen. Hänen mielestään hanketta ajetaan alueen asukkaita kuulematta ja lobbausvoimalla. Joona on myös Keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja ja työskentelee tutkijana Lapin yliopistossa.

Smart Windpowerin hanke näytti saavan äkkilopun, kun Ylitornion kunnanhallitus päätti tammikuussa 2019 yksimielisesti, että se ei lähde kaavoittamaan Honkavaara-Isovaaran tuulipuistohanketta. Se olisi olisi Suomen suurin tuulipuistohanke 6800 hehtaarin alueella.

Syksyllä 2020 Ylitornion kunnanhallitus otti kuitenkin asian uudelleen käsittelyyn,  pyörsi aikaisemman päätöksensä ja päätti aloittaa alueen kaavoituksen ja YVA-selvityksen.

”Näin siitäkin huolimatta, että asia ei ollut muuttunut mitenkään ja kysymys oli kokoonpanoltaan samasta kunnanhallituksesta. Ilmeisesti kulisseissa oli lobattu määrätietoisesti”, Joona toteaa.

Hänen mielestään asian uudelleen käsittelyn teki vieläkin hämmentävämmäksi se, että puolustusvoimat on lausunut kielteisesti hankkeesta kesäkuussa 2019.

Tuulipuistohankkeen ensimmäisen vaiheen aikana syksyllä 2018 järjestettiin Raanujärvellä yleisötilaisuuksia, joissa Smart Windpower Oy esitteli hanketta kyläläisille. 

”Näissä tilaisuuksissa keskustelu oli vilkasta ja lähes kaikki paikallaolijoista vastustivat hanketta. Käytännössä kaikki alueen pysyvät asukkaat, loma-asukkaat, alueen matkailuyritykset ja poronomistajat vastustavat hanketta”, kertoo Joona.

”Alueen asukkaat näkevät tilanteen siten, että heidän kannallaan ei ole mitään merkitystä asian lopputuloksen kannalta. Heitä kyllä kuunnellaan mutta tällä ei ole mitään merkitystä.”

Joona näkee Suomen suurimman tuulivoimahankkeen ongelmaksi nimenomaan alueen perinteisen poronhoidon. Rakentaminen jakaisi poronhoitoalueen kahteen osaan, mikä tekisi poronhoidon harjoittamisen alueella mahdottomaksi.

Lähes kaikki alueen poronhoitajat ovat saamelaista syntyperää, ja osa heistä on saamelaisrekisterissä. Poronhoidolle aiheutuva merkittävä haitta olisi ristiriidassa useankin saamelaisten oikeuksia koskevan ihmisoikeussopimuksen kanssa.

“Mielestäni poliittisten puolueiden toiminta näyttäytyy hyvin ristiriitaiselta. Kysymys on tietyllä tavalla kaksinaismoralismista. Toisaalta korostetaan saamelaisten oikeuksia ja ihmisoikeuksia, mutta kun tällainen asia tulee esille käytännössä, ei tehdä mitään.”

”Erityisen ongelmallisen tämä näyttäytyy sellaisten puolueiden – kuten vihreät ja RKP – osalta, jotka erityisesti korostavat alkuperäiskansan oikeuksien ja ihmisoikeuksien huomioimista. Norjassa puhutaan vihreästä kolonialismista tässä yhteydessä.”

Joona toivoo, että sinänsä hyödyllistä tuulivoimaa sijoitettaisiin sinne missä siitä ei aiheudu haittaa, eikä sinne missä haitta on mahdollisimman suuri.

”Maankäytön suunnittelu pitäisi lähteä tältä pohjalta. Todellisuus Lapista on vääristynyt myös siitä syystä, että pelkästään Ylä-Lappi nähdään saamelaisalueena.

Tarkastellaanpa asiaa sitten kiinteistöoikeudellisesta tai ihmisoikeusnäkökulmasta todellisuudessa suurin osa nykyisen Lapin maakunnan alueesta on täsmälleen samassa asemassa. Mitään perustetta nähdä Ylä-Lappi tässä suhteessa erityisenä alueena, ei ole olemassa.”

Edit 19.2. korjattu Aslak Holmbergin kansalaisuus (hän on suomalainen)

Kirjoittaja on opiskellut energiatekniikkaa ammattikorkeakoulussa ja ollut vihreiden ilmasto- ja energiapoliittisessa työryhmässä

Tilaa uutiskirje!

Teemme Verdeä pääosin vapaaehtoisvoimin. Voit tukea vihreää journalismia tilaamalla viikoittaisen uutiskirjeen.