Pitko: Kun lain rikkominen kannattaa, rangaistukset ovat liian lieviä
Vihreiden varapuheenjohtaja haluaa sitoa seuraamusmaksut yritysten liikevaihtoon ja periä valtiontuet takaisin ympäristörikoksiin syyllistyneiltä.
Vihreiden varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jenni Pitko vaatii ympäristörikoksista nykyistä selvästi kovempia rangaistuksia. Nykyiset seuraamukset eivät Pitkon mukaan pelota suuria yhtiöitä, kuten Googlea, ja lain rikkominen voi olla niille jopa kannattavaa. Pitko otti asiaan kantaa asiaan vihreiden tiedotteella maanantaina 5. lokakuuta.
Pitko haluaa, että laajoista ympäristötuhoista voidaan jatkossa tuomita nykyistä pidempiä ja useammin ehdottomia vankeusrangaistuksia. Ympäristöhaitoista perittävät korvaukset ja seuraamusmaksut pitäisi hänen mukaansa sitoa yrityksen liikevaihtoon, kuten kilpailu- ja tietosuojarikkomuksissa jo tehdään. Lisäksi valtiontukien ehdoksi tulisi asettaa luontohaittojen minimointi, ja tuet pitäisi voida periä takaisin ympäristörikoksiin syyllistyneiltä.
"Kiinteä sakkosumma, joka tuntuu pienelle toimijalle, on monikansalliselle yhtiölle pyöristysvirhe", Pitko toteaa.
Muhoksen hakkuut taustalla
Pitkon vaatimukset liittyvät Muhoksen datakeskushankkeeseen, josta on käyty kuluneina viikkoina vilkasta keskustelua. Googlea edustava Tuike Finland on hakannut alueella noin 330 hehtaaria metsää ilman ympäristövaikutusten arviointia. Laki edellyttää arviointia, kun yli 200 hehtaarin yhtenäiseltä alueelta poistetaan puusto pysyvästi.
Lupa- ja valvontavirasto (LVV) totesi yhtiölle 22. toukokuuta, että arviointi on tehtävä. Hakkuut jatkuivat tämän jälkeenkin elokuuhun asti. LVV selvittää parhaillaan, toimiko yhtiö lainmukaisesti.
"Jos kansainvälinen suuryhtiö voi jatkaa töitä viranomaisen selvästä kannasta huolimatta, on syytä kysyä, mitä se pitää mahdollisten seuraamusten hintana", Pitko sanoo.
Pitkon mukaan ongelma ei kuitenkaan rajoitu yhteen hankkeeseen, vaan koskee koko ympäristörikosten seuraamusjärjestelmää. Hän muistuttaa, että Suomessa on nähty myös kaivostoiminnan aiheuttamia vakavia ja peruuttamattomia ympäristövahinkoja, mutta tuomiot ovat jääneet matalaksi, jos asiat ovat ylipäätään edenneet oikeuteen asti.
Esimerkkinä Pitko mainitsee Suomussalmen Hukkajoen raakkutuhon, jossa Stora Enson hakkuutyömaalla ajettiin elokuussa 2024 metsäkoneilla uhanalaisten jokihelmisimpukoiden elinalueen yli. Esitutkinnan mukaan työmaalla tuhoutui noin 3 300 raakkua.
"Itsevalvonta ei riitä"
Pitko arvostelee hallituksen linjaa. Hänen mukaansa hallitus nojaa ympäristösääntelyssä edelleen pitkälti vapaaehtoisuuteen, suosituksiin ja itsevalvontaan, mutta suositukset eivät suojele luontoa, kun vastassa ovat miljardiluokan investoinnit ja kova aikataulupaine. Eduskunnassa käsiteltävä ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpano jättää Pitkon mielestä työn puolitiehen.
"Nykytilanteessa lain rikkominen voi olla yritykselle liiketaloudellisesti kannattavaa. Se on kohtuutonta niitä yrityksiä kohtaan, jotka noudattavat sääntöjä, ja se koettelee kansalaisten oikeustajua", Pitko sanoo.
Pitko korostaa, ettei vaatimus ole investointien vastainen.
"Haluamme Suomeen suuria investointeja. Investoijien on kuitenkin voitava luottaa siihen, että samat säännöt koskevat kaikkia. Vastuullinen investointi alkaa lain noudattamisesta."