Sääntöperusteinen maailma ei ole enää itsestäänselvyys
Jos yksi maailman keskeisimmistä demokratioista ei enää täytä liberaalin demokratian kriteerejä, vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Suomelle se merkitsee uutta vastuuta sekä turvallisuudesta että omasta demokratiasta, kirjoittaa Julia Sangervo.
Yhdysvaltojen toistaiseksi viimeiset vapaat vaalit saattoivat olla toissa vuonna. Se tarkoittaa maailmaa, jossa yksi keskeisimmistä demokratioista ei enää takaa vapaita ja reiluja vaaleja. Maailmanjärjestys on historiallisessa murroksessa, ja se koskee myös Suomea.
Arvostettu V-Dem-instituutti arvioi tuoreessa raportissaan, että Yhdysvallat ei enää täytä liberaalin demokratian kriteerejä. Kehitys on ollut poikkeuksellisen nopeaa: samat ilmiöt, jotka ovat vieneet maita kohti autoritarismia vuosien tai vuosikymmenten aikana, ovat Yhdysvalloissa tapahtuneet käytännössä yhdessä vuodessa.
Tilanne ei ole hyvä muuallakaan maailmassa. Demokratia on alimmalla tasollaan sitten 1970-luvun puolivälin, eikä maailmassa ole koskaan aiemmin nähty näin monen maan autokratisoituvan samanaikaisesti.
Tämä tarkoittaa, että maailma, johon Suomi on tottunut nojaamaan, on muuttumassa: sääntöperusteinen järjestelmä, vahvat liittolaisuudet ja yhteinen käsitys demokratiasta eivät olekaan itsestäänselvyys. Mitä tapahtuu, jos ne eivät enää pidä?
Kun yksi maailman keskeisimmistä demokratioista horjuu, vaikutukset eivät jää maan rajojen sisälle. Se heijastuu Suomeen myös esimerkiksi turvallisuuden kautta. Kun Yhdysvaltojen sitoutuminen liittolaisiin heikkenee, Euroopan vastuu omasta turvallisuudestaan kasvaa nopeasti.
Suomelle tämä tarkoittaa kahta asiaa yhtä aikaa.
Ensinnäkään emme voi enää ulkoistaa demokratian puolustamista muille. Toiseksi meidän on oltava entistä tarkempia siitä, mitä tapahtuu omassa yhteiskunnassamme.
Demokratian heikentyminen näkyy Suomessakin esimerkiksi tavassa, jolla suhtaudutaan kansalaisyhteiskuntaan. Kun kansalaisjärjestöjen toimintaa ajetaan alas, kyse ei ole vain talouspolitiikasta, vaan siitä, kuinka vahva yhteiskunnan turvaverkko ja osallistumisen mahdollisuudet ovat.
Oleellinen osa demokratiaa on se, että ihmisillä on toimivia rakenteita osallistua, saada apua ja tulla kuulluiksi. Kun nämä rakenteet heikkenevät, myös demokratian toteutuminen kapenee.
Demokratia ei romahda yhdessä hetkessä vaan pala palalta. Usein vasta jälkikäteen ymmärretään, milloin suunta muuttui.
Siksi olennaisin kysymys ei ole, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, vaan tunnistammeko samat merkit ajoissa täällä.
Julia Sangervo
Kirjoittaja on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
