Vihreiden Harjanne ja kokoomuksen Vestman iloitsevat uudesta ydinenergialaista
Hallitus esittää ydinenergialain uudistusta, joka vauhdittaa pienydinvoiman rakentamista ja siten irtautumista fossiilisesta energiasta. Toinen aloitteen alullepanijoista, vihreiden Atte Harjanne, toivoo lisäksi keskustelua käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen mahdollisuuksista Suomessa.
Hallitus on antanut esityksensä ydinenergialain kokonaisuudistuksesta, jonka keskeisenä tavoitteena on parantaa erityisesti pienydinvoiman kehittämisen ja rakentamisen edellytyksiä Suomessa. Uudistus liittyy laajempaan pyrkimykseen vahvistaa energiajärjestelmän kestävyyttä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Ydinenergialain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin Heikki Vestmanin (kok.) ja Atte Harjanteen (vihr.) toimenpidealoitteen jälkeen viime hallituskaudella. Nykyinen hallitus asetti tavoitteeksi, että uusi laki valmistuu suunniteltua aiemmin jo vuoden 2026 aikana.
”Suomen talouden täydellinen irrottaminen fossiilienergiasta ei onnistu ilman uutta ydinvoimaa. Tämän talven tuuleton pakkasjakso ja meneillään oleva sota Iranissa alleviivaavat tarvetta”, Harjanne toteaa.
Pienydinvoiman edellytysten kehittämistä pidetään poikkeuksellisen laajasti jaettuna tavoitteena yli puoluerajojen.
”Upeaa, että tämä hallitus- ja oppositiorajat ylittävä tavoite on nyt toteutumassa aikataulussa, jota hallitusohjelmassa kiritettiin. Sujuvampi ydinvoiman luvitus on vuosikymmenen energiateko”, Vestman summaa.
Seuraavaksi lakiesitys etenee eduskunnan lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn. Harjanne ja Vestman toivovat huolellista käsittelyä ja näkevät samalla tilaisuuden nostaa energiapolitiikkaa esille laajemminkin. Harjanne haluaisi nostaa mukaan keskusteluun Suomen ydinjäteosaamiseen.
”Lakiesitys on oikein hyvä, mutta itse olisin avannut sen yhteydessä myös mahdollisuuden tuoda muualta käytettyä ydinpolttoainetta Suomeen loppusijoitettavaksi – reilua korvausta vastaan tietysti. Meillä on siihen maailman paras osaaminen ja geologiset edellytykset, ja voisimme niiden avulla sekä vauhdittaa energiamurrosta Suomea laajemmin että tienata itse”, Harjanne huomauttaa.
Toinen keskeinen kysymys koskee ydinvoimaloiden sarjatuotannon edellytyksiä EU-tasolla.
”Tulevaisuuden tavoitteena on oltava ydinvoimaloiden EU:n laajuinen standardointi. Yhdessä jäsenmaassa hyväksytty laitos pitäisi voida sellaisenaan hyväksyä muissa jäsenmaissa. Tällainen markkina alentaisi laitosten hintaa sarjatuotannon myötä”, Vestman sanoo.
