Tutkimus: ”Herkuttelu” kuormittaa ympäristöä ja on kallis osa ruokavaliota
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan ravitsemuksellisesti vähäarvoiset elintarvikkeet, kuten makeiset, alkoholijuomat ja suolaiset välipalat, muodostavat huomattavan osan ruokavalion ympäristövaikutuksista. Kestävänä ratkaisuna hehkutetun kasvisruoan haittana on vedenkäyttö.
Moni meistä mieltää ruokavalion ekoteot valinnaksi lihan ja kasvisten välillä. Nature npj Science of Food -lehdessä julkaistu uusi tutkimus kuitenkin muistuttaa, että ruokavalion kestävyys on monivivahteisempi kysymys.
Tutkimus analysoi suomalaisten todellista kulutusta ja osoitti, että niin sanotut "discretionary foods" eli vapaaehtoiset herkuttelutuotteet näyttelevät yllättävän suurta roolia sekä ympäristötaakassa että lompakon kevenemisessä.
Siirtyminen ympäristöystävällisempään ruokavalioon ei vaadi täydellistä luopumista lihasta, mutta se vaatii tarkkuutta siihen, mitä lautaselle päätyy "extrana".
Herkut eivät ole ”päästövapaita”
Vaikka pihvin hiilijalanjälki on suuri, tutkimus nostaa esiin, että myös pitkälle jalostetut herkut, virvoitusjuomat ja alkoholi kuormittavat ympäristöä merkittävästi, kun tarkastellaan koko ruokavaliota. Ne vievät resursseja, kuten vettä, maapinta-alaa ja energiaa tarjoamatta vastineeksi juurikaan tärkeitä ravintoaineita.
Tutkimuksessa tunnistettiin erilaisia ruokavalioklustereita suomalaisten joukosta. Erityisen kiinnostava on "parhaan kompromissin" ruokavalio (best compromise diet), josta tehtiin erilaisia huomioita.
Kyseinen optimaalinen ruokavalio osoitti, etteivät kestävät valinnat vaadi esimerkiksi vegaaniksi ryhtymistä. Kyseinen ryhmä ei sulkenut pois mitään tiettyä ruoka-aineryhmää, vaan söi keskimääräistä enemmän kalaa, hedelmiä ja vihanneksia. Muiden eläinkunnan tuotteiden käyttö oli maltillisempaa, mikä heijastaa periaatetta ”vähemmän mutta laadukkaampaa”.
Tällä on suora yhteys myös kuluttajan lompakkoon. Herkuttelutuotteet muodostavat tällä hetkellä merkittävän osan monen suomalaisen ruokamenoista, mutta vähentämällä tällaista ravitsemuksellisesti turhaa kulutusta on mahdollista parantaa ruokavalion laatua ilman, että kokonaiskustannukset välttämättä nousevat.
”Tutkimus osoittaa, että voimme saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä ja parantaa terveyttämme yksinkertaisesti karsimalla ruokavalion turhimpia osia”, tutkijat toteavat.
Ruokavalion kestävyys on monimutkainen palapeli
Tutkimus nostaa esiin myös keskeisen haasteen: ruokavalion kestävyyssiirtymä ei ole suoraviivainen polku, sillä kaikkia ympäristövaikutuksia on vaikea minimoida samanaikaisesti. Vaikka julkisessa keskustelussa keskitytään usein lähes yksinomaan hiilijalanjälkeen eli ilmastopäästöihin, todellisuudessa ruoantuotanto kuormittaa luontoa monella muullakin tavalla.
Esimerkiksi ruokavalio, joka on ilmaston kannalta erinomainen, saattaa silti kuluttaa runsaasti makeaa vettä tai aiheuttaa merkittävää rehevöitymistä vesistöissä. Tämä johtuu siitä, että eri tuotantotavat ja raaka-aineet rasittavat ekosysteemejä eri tavoin. Kun vähennämme eläinperäisiä tuotteita, tilalle tulevien kasvituotteiden alkuperällä ja tuotantotavoilla on suuri merkitys sille, siirtyykö kuormitus vain päästöistä vedenkulutukseen tai maankäyttöön.
Artikkeli on tekoälyn kääntämä, toimittajan tarkastama tiivistelmä.
