Sujuva polku muksusta maisteriksi
Vihreiden talvikokouksen antina ryhmä esittää varhaiskasvatuksen laatua parantavia toimia, painettujen oppimateriaalien lisäämistä ja korkeakoulujen hakijasuman purkamista.
"Haluamme pitää kiinni lupauksesta, että Suomessa jokainen voi kouluttautua niin pitkälle, kuin rahkeet riittävät. Tämä edellyttää sujuvaa koulutuspolkua muksusta maisteriksi", Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla edellisellä hallituskaudella käynnistetyn kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun loppuraportin. Kokeilun keskeinen tulos oli selvä: kaksivuotinen esiopetus ei kaventanut lasten oppimiseroja toivotulla tavalla.
"Johtopäätöksemme on se, että kaksivuotisen eskarin sijaan juuri nyt tarvitaan vaikuttavia täsmätoimia viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen vahvistamiseen ja koulutusasteiden välisiin siirtymiin", Hyrkkö korostaa.
Raportista ilmenee, että lasten saamassa tuessa on isoja eroja. On esimerkiksi kuntia, joista ei löydy lainkaan varhaiskasvatuksen erityisopettajia.
"Vihreät esittää viisivuotiaiden viskaritakuuta, jonka tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja nostaa viisivuotiaiden osallistumisaste kohti sataa prosenttia. Jokaiselle viisivuotiaalle tulisi automaattisesti osoittaa paikka varhaiskasvatuksessa. Ryhmiin tarvitaan pysyviä aikuisia sekä lisää kieli-, kulttuuri- ja erityisopettajia", Hyrkkö jatkaa.
Oppivelvollisuusiän korottaminen oli hyvä asia, mutta se on samalla tehnyt näkyväksi sen, että koko ikäluokalla ei ole pelkän peruskoulun pohjalta riittäviä valmiuksia käydä lukiota tai ammatillista koulutusta.
"Tarvitsemme toimia, joilla vahvistetaan perustaitoja ja tuetaan valmiuksia jatko-opintoihin. Yksi sellainen on lukutaito, jonka kehittymisessä painetut kirjat auttavat. Esitämme kunnille ja kouluille suunnattua tukea painettujen koulukirjojen hankintaan, jolla jokainen peruskoululainen saa kolme kirjaa lisää lukuvuodessa ja koulukirjastojen valikoima paranee. Vastaavasta tuesta on Ruotsissa hyviä kokemuksia", eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu sanoo.
Hakijasuman purku vaatii toimia
Suomen korkeakoulutusaste on pudonnut OECD-maiden keskiarvon alle, mikä heikentää myös talouden kilpailukykyä. Ongelmaa on vaikea korjata ilman uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin.
"Jos koulutukseen ei olisi patoutunutta kysyntää, tämän hetken aloituspaikat riittäisivät siihen, että joka toinen nuori suorittaisi korkeakoulututkinnon. Vihreät esittää mittavaa ja määräaikaista aloituspaikkojen lisäämistä, joilla puretaan hakijasuma viimeistään seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hakijasuman purku olisi samalla harppaus kohti 60 prosentin korkeakoulutusastetta", Hopsu sanoo.
Vihreät rahoittaisi uudet aloituspaikat karsimalla yritystukia sekä pääomittamalla korkeakouluja valtion omaisuuden myynnistä saatavilla tuloilla. Uudet aloituspaikat ovat järkevä satsaus myös korkean työttömyyden aikana.
"On järkevää tarjota nuorille mahdollisuuksia opiskella työttömänä olon sijaan. Esitämme myös opiskelijavalintojen kehittämistä niin, että vähemmänkin houkutteleva opiskeluvaihtoehto kannattaisi ottaa vastaan ja ensimmäisen vuoden opinnot eivät vielä poistaisi ensikertalaisuudesta saatavia pisteitä", Hopsu jatkaa.
Vihreät esittää lisäksi kaikille eduskuntapuolueille sitoutumista koulutuksen rahoituksen ylivaalikautiseen vahvistamiseen koulutuksen laadun turvaamiseksi.
"Yksi keino rahoittaa uusia koulutusmenoja olisi pienenevistä ikäluokista vapautuvien varojen ohjaaminen takaisin koulutuksen rahoitukseen. Jo kertaalleen koulutuspoliittiseen selontekoon kirjatusta sitoumuksesta tulisi pitää kiinni myös taloudellisesti tiukkoina aikoina", Hyrkkö linjaa.
