Grönlannin voi miehittää, mutta ei liittää
Julkisuudessa on esitetty Donald Trumpin hinkuman Grönlannin valloituksen vaativan vain "lipun viemisen saarelle". Sotilaallinen valloitus ei tee vielä maasta osaa Yhdysvaltoja eikä vastahakoisesta kansasta voi omaansa tehdä, kirjoittaa Perttu Rytsölä.
Perttu Rytsölä
Tehdään ajatusleikki. Donal Trump päättää viedä joukkonsa Grönlantiin. Oletetaan, että kansainvälinen vastareaktio jää vaisuksi. Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Maassa asuu 57 000 ihmistä. Sillä on oma itsehallinto ja sen sosiaali- ja koulutuspolitiikka ovat kiinteästi yhteydessä Tanskaan. Grönlannin kouluista valmistuneet voivat jatkaa opintojaan Tanskassa. Maiden välillä on myös syvä kulttuurinen yhteys.
Maan irrottaminen Tanskasta ja sulauttaminen osaksi Yhdysvaltoja, edes itsehallinnollisena, olisi valtavan monimutkainen prosessi ja veisi vuosia, ellei vuosikymmeniä.
Grönlantilaisista 85 prosenttia vastustaa liitosta Trumpin valtakuntaan. Miten yhdysvaltalaiset viranomaiset saisivat vastahakoisen kansan yhteistyöhön kanssaan?
Historia tarjoaa vähän esimerkkejä siitä, miten moderneina aikoina on pakkoliitoksia tehty. Venäjä liitti Tšetšenian itseensä vuosituhannen vaihteessa ja Kiina Tiibetin 1950–51.
Kummassakin vastustajat murskattiin väkivaltaisesti, ja seurasi laaja emomaan suorittama uudisasutus. On hyvin vaikea kuvitella vastaavan tapahtuvan Grönlannissa.
Toisaalta vastaava prosessi on käynnissä Israelin toimesta Länsirannalla, mutta siellä alueen alkuperäisiä asukkaita ei yritetäkään saada osaksi valloittajamaata.
Passiivinen vastarinta ja grönlantilaiset Tanskassa
Yhdysvaltoihin sulauttaminen vaatisi esimerkiksi grönlantilaisten kansallisuuden vaihtumista, heidän liittämistään Yhdysvaltain verorekisteriin, koulutusjärjestelmien ja lainsäädännön harmonisointia.
Mitä pidemmälle asiaa pohtii, sitä hullummalta hanke näyttää. Ei byrokraattisia prosesseja voi tehdä aseella uhaten. Grönlantilaisten ei tarvitse edes toimia aktiivisesti yhdysvaltalaisia vastaan, pelkkä passiivinen vastarinta tekee yhteistyön mahdottomaksi.
Toisaalta vaikka Tanska ja Grönlanti sijaitsevat maantieteellisesti kaukana toisistaan, ne ovat vuosisatojen aikana integroituneet syvästi. Jopa 17 000 Grönlannissa syntynyttä asuu Tanskassa. Miten Trumpin Yhdysvallat varmistaisi, että perheet voisivat pitää saumattomasti yhteyttä toisiinsa sen jälkeen, kun ne ovat eri maata?
Yhdysvalloilla on toki puoliautonomisia alueita jo ennalta, kuten Puerto Rico ja Guam, mutta näiden tapauksessa on perustava ero: niiden asukkaat eivät vastustaneet liitosta, he näkivät siinä hyötyjä. Grönlannissa on jatkuvia mielenosoituksia Yhdysvaltoja vastaan.
Ajatus Grönlannin liittämisestä aseella uhaten osaksi Yhdysvaltoja on yhtä absurdi kuin epärealistinen. Jos liitos on mahdollinen vain sortamalla, se ei ole liitos, vaan miehitys.
