Kun työ ei kannata, talouskaan ei kasva

Suomen työttömyysluvut kertovat karua tarinaa. Työttömyysaste on noussut yli kymmeneen prosenttiin – korkeimmalle tasolle koko 2000-luvulla. Nuorten työttömyys kasvaa, pitkäaikaistyöttömyys on ylittänyt 130 000 ihmisen rajan, ja yhä useampi suomalainen elää epävarmuudessa. Tätä kaikkea katsellessa on vaikea välttyä johtopäätökseltä: Petteri Orpon hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut.

Hallitus lupasi Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt ollaan menty täysin päinvastaiseen suuntaan. Vielä hälyttävämpää on se, että samaan aikaan kun Euroopan talous kasvaa kohtalaisesti ja EU-maiden keskimääräinen työttömyysaste on noin kuusi prosenttia, Suomi kyntää pohjamudissa. Syytä ei siis voi lykätä vain ulkoisten olosuhteiden piikkiin, vaan lukuja perustelevat myös tehdyt poliittisiset valinnat.

Hallitus on rakentanut politiikkansa ajatukselle, että leikkaaminen ja kurjistaminen vahvistaisivat taloutta. Todellisuudessa on käynyt toisin. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työttömyysturvan ehtojen heikentäminen on voinut jopa hidastaa talouden elpymistä. Kun ihmisiltä viedään turvaa ja toimeentulo heikkenee, kulutus vähenee, epävarmuus kasvaa ja taantuma syvenee. Tätä kehää hallitus itse kiihdyttää.

Erityisen irvokasta on, että työn tekemisen kannattavuudesta puhutaan hallituksessa vain suurituloisten näkökulmasta. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistaminen on vienyt monelta mahdollisuuden ottaa vastaan keikka- tai osa-aikatyötä. Kelan arvion mukaan työttömien ansiotulot ovat tämän seurauksena painottuneet aiempaa pienempiin summiin. Työ ei siis kannata – ainakaan niille, jotka sitä eniten tarvitsisivat.

Koska työn vastaanottamisen on oltava aidosti kannattavaa kaikille, vihreillä on selkeä vaihtoehto hallituksen politiikalle. Palauttaisimme työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat ja veisimme sosiaaliturvaa pitkällä aikavälillä kohti perustuloa. Samalla satsaisimme koulutukseen ja osaamiseen. Juuri nyt, kun irtisanomisia tapahtuu ja työmarkkinat murroksessa, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia pitäisi vahvistaa – ei ajaa alas. Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki lukitsee ihmisiä nykyisiin töihinsä ja heikentää koko kansantalouden uudistumiskykyä.

Työllisyyttä ei synnytetä kurittamalla työttömiä vaan luomalla uutta työtä. Siksi Vihreät panostaisi vihreään siirtymään, vetytalouteen ja tuulivoimaan sekä poistaisi investointien esteitä. Tukisimme myös yrittäjiä: helpottaisimme ensimmäisen työntekijän palkkaamista, parantaisimme yrittäjien sosiaaliturvaa ja nostaisimme vähäisen toiminnan alarajaa. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea – ei roikuttaa kiinni aloissa, joilla ei ole tulevaisuutta.

Nuorten työttömyyden kasvu on erityinen hälytysmerkki. Silti hallitus on leikannut koulutuksesta, nuorisotyöstä ja nuorten kuntoutuksesta. Me tekisimme päinvastoin: peruisimme nämä leikkaukset ja käynnistäisimme uuden kuntouttavan ammatillisen koulutuksen kokeilun. Yhteiskunta, joka jättää nuoret sivuun, maksaa siitä kovan hinnan vielä vuosikymmenten päästä.

Taloudessa on lopulta kyse myös toivosta. Kun ihmiset uskovat tulevaisuuteen, he uskaltavat kuluttaa, kouluttautua, yrittää ja ottaa riskejä. Kun politiikka vahvistaa turvaa ja luottamusta, rahaa ei tarvitse laittaa sukanvarteen. Orpon hallitus on valinnut epävarmuuden tien. Vihreät valitsisi toisin – kestävän kasvun, osaamisen ja inhimillisen työllisyyspolitiikan.

Sofia Virta
Kirjoittaja on vihreiden puheenjohtaja ja kansanedustaja