Hämärät hahmot vallan ytimessä

Perttu Rytsölä
Grigori Rasputin sai parikymppisenä uskonnollisen herätyksen, joka sai hänet lähtemään vaelluksille ja kokeilemaan askeettista elämää. Hän oli kotoisin Pokrovskejen pienestä kylästä Länsi-Siperiasta.

Rasputinin sanotaan kävelleen tuhat kilometriä, luostarista toiseen ja pyhille paikoille, rukoillen ja keskustellen uskonoppineiden kanssa, vaikka hän ei itse sellainen ollut. Hän vain pukeutui ja käyttäytyi kuin munkki ja siksi häntä alettiin sellaisena pitää.

Palattuaan kyläänsä hänestä tuli hengellinen neuvonantaja. Hän teki vaikutuksen maalaisyhteisössään, koska hän, toisin kuin luostarien selibaatissa elävät munkit, oli perheellinen eikä kieltäytynyt nautinnoista. Se sai ihmiset hänen ympärillään kokemaan, että hän oli yksi heistä.

Tämä maallisten nautintojen ja uskoon pyhittäytymisen ristiriita seurasi Rasputinia koko hänen elämänsä. Hän itse koki sen vievän häntä lähemmäksi Jumalaa, sillä hänelle synti oli osa kärsimystä: mitä suurempi synti, sitä kovempi katumus. Matka kohti tsaarinhovia alkoi.

Hovissa hän ansaitsi keisarinnan luottamuksen hoitamalla menestyksellä tämän verenvuototaudista kärsivää Aleksei-poikaa. Arvellaan, että keisarin lääkärit olivat lääkinneet poikaa aspiriinilla. Lääke ohentaa verta. Rasputin kielsi kaiken lääkityksen ja rukoili. Kun aspiriinia ei enää veressä ollut, tauti hellitti.

Kun Rasputin oli vakinaistanut asemansa perheen luotettuna, häntä alettiin kuulla myös poliittisissa nimityksissä ja ratkaisuissa. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua keisari matkusti lähemmäs rintamaa johtamaan sotaa ja keisarinna jäi Pietariin johtamaan valtakuntaa. Rasputinin valta kasvoi entisestään.

Matematiikanopettajasta seurapiireihin

Jeffrey Epstein eteni urallaan tehden vaikutuksen tapaamiinsa ihmisiin ja tarpeen vaatiessa huijaten silmää räpäyttämättä. Hän aloitti matematiikanopettajana yksityiskoulussa – työssä, johon hänellä ei ollut tarvittavaa koulutusta. On epäselvää, miten hän virkansa sai.

Opettaessaan rikkaiden perheiden lapsia hän tapasi näiden vanhempia. Eräs heistä oli Ace Greenberg, investointipankki Bear Sternsin johtaja. Hän kutsui Epsteinin tapaamiseen toisen pankinjohtajan, Michael Tennenbaumin kanssa. Epstein valehteli hänellä olevan kaksi tutkintoa kalifornialaisista yliopistoista. Epstein palkattiin ja Greenbergista tuli hänen mentorinsa. Epstein alkoi jopa seurustella tämän tyttären kanssa.

Epsteinin työtoverit kuitenkin alkoivat epäillä hänen tarinaansa. Tennenbaum sai tiedon olemattomista tutkinnoista. Kun hän kysyi asiasta Epsteinilta, tämä vastasi kylmänviileästi, että oli arvannut, ettei ilman ansioluetteloa kukaan antaisi hänelle töitä. Tämän kuultuaan Tennenbaum käsittämättömästi heltyi. Pian Epsteinista tuli pankin osakas.

New York Timesin laajan selvityksen mukaan Epstein keräsi mittavan varallisuutensa provisiopohjaisilla, varakkaille asiakkaille tehdyillä konsulttitöillä. Näitä olivat esimerkiksi kadonneiden varojen etsintää ja verosuunnittelua. Paljon on vielä hämärän peitossa.

Selvää kuitenkin on, että Epstein eteni urallaan tunnistaen varakkaat ja merkittävät ihmiset ja eri tavoin hurmaten heidät. Kyse oli ihmissuhteista. Epsteinin sähköpostit on julkaistu. On silmiinpistävää, miten vähän niissä puhutaan bisneksestä.

Mitä suuremmaksi tuttavapiiri kävi, sitä helpompi sillä oli tehdä vaikutus. Millä Epstein teki vaikutuksen? Epsteinilla oli matemaattista älykkyyttä, jolla pärjätä bisnesjohtajien kanssa, ja hänellä oli charmia. Epstein oli myös kotoisin New Yorkista, minkä vuoksi hänen oli helppo isännöidä kaupunkiin tulijoita.

Kirsikkana kakun päällä oli musikaalisuus: Epstein harrasti pianonsoittoa. Musiikin kykyä koskettaa ei kannata väheksyä. Ei ole ihme, jos joku henkilö, joka on jo muutenkin tehnyt vaikutuksen, vielä istuu flyygelin ääreen ja alkaa soittaa Rachmaninovia, alkaa tuntua ylimaalliselta.

Voiko valtaa suojella?

Sekä Rasputinin että Epsteinin tarinaan liittyy olennaisesti seksi. Asiassa on kuitenkin merkittävä ero: Rasputinin paheksuttava maine perustui ajan moraalin rikkomiseen. Epstein oli lasten hyväksikäyttäjä ja seksuaalirikollinen.

Rasputin osallistui orgioihin ja hänellä huhuttiin olevan suhde keisarinnaan. Epstein kutsui merkkihenkilöitä nauttimaan samoista aktiviteeteista Little St. James -saarelleen.

Mitä Rasputinin ja Epsteinin kaltaisten hahmojen tarina kertoo vallasta ja valtaa pitävistä henkilöistä?

He eivät ole historian poikkeuksia, vaan toistuva ilmiö vallan ympärillä. Heidän tarinansa kertovat lopulta enemmän valtaa pitävistä ihmisistä kuin heistä itsestään.

Sekä Rasputin että Epstein pääsivät lähelle valtaa, koska vallan huipulla olleet ihmiset olivat haavoittuvia. Keisarinna pelkäsi poikansa ja dynastiansa puolesta. Epsteinin tuttavuuksilla oli seksuaalisia intohimoja, salaisuuksia ja häpeää.

Vallan huipulla ei olla tunteettomia. Päinvastoin: juuri silloin, kun on paljon hävittävää, myös pelko, epätoivo ja itsekkyys kasvavat. Menetys valtaa enemmän ajattelua, se ohittaa rationaalisen harkinnan ja tekee ihmisestä vastaanottavaisen “pelastajille”.

Kummastakin kaikki tiesivät, mutta kukaan ei heitä pysäyttänyt. Puututtiin vasta, kun skandaali uhkasi koko järjestelmää. Rasputin salamurhattiin, mutta se ei pelastanut tsaariperhettä. Epstein pidätettiin ja teki itsemurhan vankilassa, mutta rakenteet eivät muuttuneet mihinkään ja hänen hyväksikäyttäjäverkostonsa on yhä vapaana.

Koska valta on haavoittuvainen hämärähahmoille ja heidän liikkumisensa ylimmissä piireissä altistaa väärinkäytöksille, on syytä pohtia miten valtaa voidaan suojella.

Haavoittuvaisuudet tulee ensinnäkin tiedostaa. Ei ole kysymys siitä toimiiko ihminen rationaalisesti vai ei, vaan missä tapauksissa hän ei toimi. Toiseksi vallan lähettyvillä olevien ihmisten roolien tulee olla virallistettuja. Kolmanneksi tulee suojella ilmiantajia – eikä vain juridisesti vaan myös sosiaalisesti. Neljänneksi tulee ymmärtää, että väärinkäytösten esiintuominen ei vahingoita järjestelmää – päinvastoin, se vahvistaa sitä.