Tutkimus: Elämän kylväminen avaruuteen vaatii tiukempaa eettistä harkintaa
Ajatus Maan elämän turvaamisesta eräänlaisen kosmisen ympäristönsuojelun nimissä on kiehtonut kauan. Panspermian, eli elämänmuotojen tarkoituksellisen avaruuteen levittämisen riskit ovat kuitenkin jättimäisiä.
Ihmisten pitäisi toistaiseksi välttää elämän kylvämistä avaruuteen, summaa uusi avaruusetiikkaa käsittelevä tutkimus. Biologiseen kontaminaatioon Maan ulkopuolella liittyy liikaa epävarmuuksia, jotka ovat edelleen ratkaisematta.
Oskari Sivulan Turun yliopistolle tekemä väitöskirja tarkastelee erityisesti suunnattua panspermiaa, eli alkeellisten elämänmuotojen tarkoituksellista levittämistä elottomalle taivaankappaleelle pyrkimyksenä muodostaa elonkehä Maan ulkopuolelle.
Sivulan mukaan tällaista ajatusta voidaan perustella Maan elämän turvaamisena, eli eräänlaisena kosmisena ympäristönsuojeluna. Keskeisimmät perustelut toiminnalle ovat Maan elämän edellytysten loppuminen aikanaan ja epätieto elämän esiintymisestä Maan ulkopuolella. Sivulan mukaan elämän kylväminen Maan ulkopuolelle voisikin muodostaa ihmiskunnan merkittävimmän kosmisen jalanjäljen.
Suunnattuun panspermiaan liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä: se voi aiheuttaa vahinkoa mahdolliselle alkuperäiselle elämälle, sillä varmuutta planeetan elottomuudesta ei usein ole. Lisäksi siinä on mahdollisuus levittää kärsimystä, jos ajan myötä kylvetylle planeetalle syntyy tuntoisia olentoja.
Sivulan mukaan suunnatun panspermian riskien painoarvo riippuu empiirisistä ja moraalisista epävarmuuksista, jotka ovat edelleen ratkaisematta.
"Näin ollen elämän levittämisen arvo voi osoittautua joko erittäin hyväksi tai huonoksi", hän toteaa.
Jo 1960-luvulta lähtien olemassa on ollut planeettojen suojelua vaativia sääntöjä avaruuden yleissopimuksen henkeä mukaillen. Näiden sääntöjen mukaan esimerkiksi Marsiin suuntautuvat alukset tulee sterilisoida, jotta ne eivät veisi sinne mukanaan Maan pieneliöitä.
Keskustelu planeettojen suojelun ympärillä on kuitenkin keskittynyt aurinkokunnan taivaankappaleisiin, vaikka tulevaisuudessa ihmiset pystyvät todennäköisesti levittämään pieniä eliöitä myös aurinkokuntamme ulkopuolelle. Tämän lisäksi planeettojen suojelua motivoi lähinnä tutkimuskohteiden suojeleminen. Tämän takia biologisesta kontaminaatiosta tulee Sivulan mukaan keskustella laajemmin.
Sivula, O., Essays in space ethics. Turun yliopisto 2025.
