Tuontikalan kulutus kasvoi, kotimaisen väheni
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että runsaat kaksi kolmasosaa kulutetusta kalasta tulee ulkomailta. Pitkän ajan trendi suomalaisten ruokailutottumuksissa on kalan korvautuminen broilerilla.
Vuonna 2024 suomalaiset kuluttivat yli kahdeksan kiloa tuontikalaa ja vajaa neljä kiloa kotimaista kalaa henkeä kohti.
Norjalainen kasvatettu lohi oli suosituin tuontikala, noin 2,6 kiloa henkeä kohti. Seuraavina tulivat tonnikalasäilykkeet 1,5 kiloa ja katkaravut 700 grammaa. Kotimaisista kaloista eniten syötiin kasvatettua kirjolohta, ahventa, haukea ja kuhaa.
Kotimaisen kalan kulutus väheni edellisvuodesta 4,2 kilosta 3,8 kiloon henkeä kohti. Lasku johtuu vapaa-ajankalastajien saaliin vähenemisestä. Kotimaista luonnonkalaa kulutettiin 2,2 kiloa per henkilö, josta vapaa-ajankalastuksen osuus oli noin 70 prosenttia. Pääosa kotimaisesta luonnonkalasta päätyy edelleen vapaa-ajankalastajien keittiöön.
Kaupallisten kalastajien pyydystämää kalaa syötiin suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna, noin 0,7 kiloa henkilöä kohti. Eniten kaupallisesta saaliista syötiin muikkua, seuraavina silakkaa, kuhaa ja ahventa. Kasvatettua kotimaista kalaa, valtaosin kirjolohta, kulutettiin hiukan enemmän kuin vapaa-ajankalastuksen saalista.
Kalan kulutus on vähentynyt, tilalle broileria
Kalaa syötiin enimmillään lähes 15 kiloa henkeä kohti 2010-luvun alkupuolella. Silloin norjalaisen kasvatetun lohen tuonti oli huipussaan ja sitä syötiin jopa enemmän kuin kotimaisia luonnonkaloja ja Suomessa kasvatettua kalaa yhteensä. Nyt kalan kulutus on noin 12 kiloa henkeä kohti vuodessa.
Kotimaisen kalan kulutus on pudonnut vuosituhannen alun kuudesta kilosta nykyiseen neljään kiloon.
Taustalla on norjalaisen lohen markkinahinnan nousu. Samanaikaisesti broilerin kulutus on kasvanut jyrkästi ja siitä on tullut suosituin eläinproteiinin lähde.
Myös uudet kasvisproteiinit ovat korvanneet kalan kulutusta. Kalasta on tullut yhä enemmän juhlaruoka arkiruoan sijaan.
