Rauhoitetaan päiväkodit musiikilla
On häpeällistä, että jokalapsen oikeus musiikkikasvatukseen ei meillä toteudu, kirjoittaa Minna Lindgren.
Moni ongelma ratkeaisi sillä, että muskaritoiminta päästettäisiin päiväkoteihin. Se tarkoittaa yhteistyötä musiikkiopistojen kanssa, opettajavierailuja, kiertäviä muskareita, koulutusta, yhteissuunnittelua ja miksei myös sitä, että musiikkipedagogi olisi yksi päiväkodin työntekijöistä. Saavutettavuutta lisätään puistovierailuilla, ja palettiin kuuluvat myös kuva- ja tanssimuskarit.
Musiikki on pitkälti kadonnut päiväkodeista. Varhaiskasvattajien koulutuksessa musiikkia on 5 opintopisteen verran eikä musiikkiharrastuksesta ole hyötyä opintoihin pyrittäessä. Muistona entisistä ajoista päiväkodin nurkasta saattaa löytyä pölyttynyt laatikko, jossa on rytmimunia. Laulut hoidetaan suoratoistopalvelusta, koska laulaminen pelottaa aikuisia ja harva muistaa edes joululaulujen sanoja.
En liioittele, kun sanon monen ongelman helpottuvan musiikin myötä. Aiheesta on monialaista tutkimusta, ja merkittävä osa siitä on suomalaista huipputiedettä. Kun Suomea vielä pidetään maailmalla musiikin ihmemaana, on häpeällistä, että jokalapsen oikeus musiikkikasvatukseen ei meillä toteudu.
Aivojen kehitys on vilkkainta 12 ensimmäisen ikävuoden aikana. Silloin kehittyvät kognitiiviset taidot ja eri aivonosien väliset yhteydet. Tässä musiikki on keskeinen tekijä, koska se aktivoi ainoana löydettynä ärsykkeenä kaikki aivojen osat. Mitä enemmän yhteyksiä, sitä tehokkaammat aivot.
Kyse ei ole ensisijaisesti älykkyydestä, vaan ihmisenä olemisesta. Musiikki edistää taitoja, joita oppimisessa ja sosiaalisissa tilanteissa tarvitaan. Se kehittää keskittymiskykyä, kielellisiä ja motorisia taitoja, muistia, ongelmanratkaisukykyä, empatiaa ja omien tunteiden hallintaa. Päiväkodin arki on rauhallisempi, kun siihen sisältyy musiikkia. Levottomalle lapselle on helpompi pukea kuravaatteet, kun samalla lauletaan.
Suomessa on koko maan kattava tiheä musiikkiopistoverkosto ja niissä kaikissa muskaritoimintaa, joten luulisi olevan yksinkertaista saada musiikki osaksi varhaiskasvatusta. Paljon on yritetty ja jotain saatu aikaankin, mutta vielä on pitkä matka Viron malliin, jossa kaikki 5- ja 6-vuotiaat ovat muskariopetuksen piirissä.
Musiikkiopistot ovat olleet sitkeitä. Tällä hetkellä muskaritoimintaa on päiväkodeissa tavalla tai toisella noin 80 paikkakunnalla, ja näistä 31 pystyy tarjoamaan sen maksuttomana palveluna.
Suurin este on tietysti raha tai oikeastaan se, kuka opetuksen maksaa. Joissain kunnissa maksaja on musiikkiopisto tai ulkopuolinen säätiö, toisissa vanhemmat ja kolmansissa kunta. Järkevintä olisi, että vastuu olisi kunnalla eli sillä, joka varhaiskasvatuksesta vastaa.
Jokaisella Suomessa asuvalla lapsella on oltava mahdollisuus muskariin osana päiväkotitoimintaa. Asia on kuntien vastuulla.
Minna Lindgren
Kirjoittaja on kirjailija, toimittaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu
