Sosiaalisen median ikärajat jakavat vihreitä eduskunnassa
Sosiaalisen median ikärajat ovat puhuttaneet yli poliittisten rajojen. Valtaosa edustajista vaatii tiukempaa sääntelyä lasten ja nuorten turvaksi. Muun muassa Fatim Diarra korostaa myös palveluiden eroja, tutkittuun tietoon perustuvia ratkaisuja ja moraalipaniikin välttämistä.
Nuorten sosiaalisen median käytön rajoittaminen jakaa mielipiteitä myös vihreiden riveissä. Monet lapset ja nuoret kohtaavat digitaalisilla alustoilla uhkailua sekä vastaanottavat seksuaalisia viestejä ja kuvia, usein myös aikuisilta ihmisiltä. Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina (23.11.) aiheesta laajan jutun.
Tiukempaa kontrollointia alle 15-vuotiaiden sosiaalisen median käytölle valmistellaan muissa Pohjoismaissa, ja Australia on ensimmäisenä maana jo säätänyt some-kiellon lapsille ja nuorille. Sääntelyä Suomeen ehdottivat alkuviikosta ensin kokoomusministerit Sanni Grahn-Laasonen ja Petteri Orpo, ja avausta kannattivat vihreiden Sofia Virta ja Saara Hyrkkö.
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra sen sijaan torjuu moraalipaniikissa tehdyt yksioikoiset some-kiellot muun muassa Instagram-julkaisussaan.
Teknologiayhtiöt eivät lapsia suojele
Sofia Virta painottaa, että lasten ja nuorten oikeus turvalliseen arkeen pitää olla kaiken päätöksenteon lähtökohta.
“Vihreät ovat valmiita tekemään yhteistyötä yli hallitus–oppositiorajojen, jotta Suomi ottaa seuraavan askeleen lasten hyvinvoinnin edistämisessä myös digiajassa. Lapsen ei pidä olla algoritmien armoilla”, hän vetoaa.
"Kun isot teknologiayhtiöt eivät pysty suojelemaan lapsia, vastuu siirtyy meille päättäjille. Lisäksi on tietysti niin, että väkivaltaa tai vihapuhetta netissä levittävät aikuiset on saatava lopettamaan. Yhdenkään lapsen ja nuoren – tai kenenkään – ei tule altistua aikuisten harjoittamalle vihapuheelle tai seksuaaliselle häirinnälle", Virta korostaa.
Sosiaalisessa mediassa myös paljon hyvää
Kansanedustaja Fatim Diarra toteaa, että tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua rajoituksista, ei pelkästään kategorisesta kiellosta. Hän tähdentää, että eri somepalvelut ovat keskenään hyvin erilaisia.
“Keskustelussa on myös huomioitava, että monelle vähemmistöön kuuluvalle tai syrjäisellä paikkakunnalla asuvalle nuorelle sosiaalinen media voi olla tärkeä paikka, jossa on ystäviä ja josta saa tukea”, Diarra muistuttaa.
Hänen mukaansa lasten ja nuorten somen käytön rajoittamiselle voi olla monia perusteltuja syitä, ja tiukemmille ikärajoille voi olla paikkansa tietyissä sovelluksissa. Ratkaisujen olisi kuitenkin perustuttava tutkittuun tietoon eikä yksittäisiin lieveilmiöihin tai moraalipaniikkiin.
"Vastuu kuuluu niille, jotka eivät osaa käyttäytyä, eli aikuisille miehille. Jos he eivät pysty olemaan lähettämättä lapsille kuvia “kalustostaan”, ehkä juuri heidän somenkäyttöään tulisi rajoittaa", Diarra kirjoittaa.
Ikärajasääntely on vaikeaa
Kaikki asiaan kantaa ottaneet kansanedustajat huomioivat, että sosiaalisen median palveluissa ja puhelimen käytössä ylipäätään on myös hyviä puolia.
Pääministeri Orpo aikoo käynnistää selvitystyön sosiaalisen median ikärajan toteuttamisesta, jossa selvitetään valvontaan, määrittelyyn ja mahdollisiin poikkeuksiin liittyviä kysymyksiä. Aikaisemmin tänä vuonna kerrottiin EU:n hankkeesta tuoda ikärajasääntelyä verkon pornosivustoille ja internetiin ylipäätään.
EU:n tuleva, vuonna 2026 julkaistavaksi suunniteltu, digitaalinen lompakko pyritään rakentamaan niin, että sieltä voi muiden henkilötietojen sijaan tarkistaa myös pelkän ikätiedon. Suomessa se vaatisi vahvaa tunnistautumista. Erillinen European Age Verification Solution on jo julkaistu.
Internetin sääntely on perinteisesti osoittautunut vaikeaksi. Isossa-Britanniassa uusi Online Safety Act asetti tänä kesänä suurimmille pornosivustoille velvollisuuden varmistaa käyttäjien ikä esimerkiksi luottokortin tai kasvotunnisteen avulla. Tätä on kuitenkin voinut kiertää esimerkiksi VPN:llä tai näyttämällä sovellukselle toisen ihmisen valokuvaa.
Electronic Frontier Foundation (EFF) on kritisoinut sääntelypyrkimyksiä. Yhdistyksen mukaan vaarana on, että palveluiden ikävalvonnassaan käyttämät kolmannet tahot keräävät sensitiivisiä tietoja käyttäjistä. Lisäksi useimmat ratkaisut perustuvat selllaisiin valtioiden henkilöllisyystodistuksiin, joita miljoonilla eurooppalaisilla ei EFFI:n mukaan ole. Esimerkiksi vähemmistöryhmien, maahanmuuttajien, vaihto-opiskelijoiden, turistien ja asunnottomien oikeus tiedonsaantiin voisi heikentyä laajenevan ikärajavalvonnan myötä.
