Kun yhteinen vastuu horjuu, Suomi menettää sukupolvien menestystarinan

Asenteet hyvinvointivaltiota kohtaan ovat koventuneet ja kyynistyneet. Viime aikoina on käynyt yhä selvemmäksi, että osa suomalaisista ei enää usko siihen yhteiseen tarinaan, joka on tehnyt Suomesta yhden maailman vakaimmista ja onnellisimmista maista.

Ajatus siitä, että pidämme huolta toisistamme ja rakennamme yhteistä hyvää, on alkanut monen korvissa kuulostaa kuluneelta iskulauseelta. On unohtunut, että hyvinvointivaltio on keskeinen syy sille, että Suomi on selvinnyt kriiseistä, noussut köyhyydestä ja kasvanut yhteiskunnaksi, jossa jokaisella on mahdollisuus elää onnellista elämää syntymän hetkellä jaetuista korteista riippumatta.

Mutta yhä useampi suhtautuu hyvinvointivaltioon epäluuloisesti. Jopa osa kärkipoliitikoista puhuu ”loisimisesta” tai ”kommunismista”. Lyhytnäköinen nollasummapeli on korvannut pitkäkatseisen win-win -ajattelun. Ihmiset asetetaan vastakkain, ja yhteen hiileen puhaltamisen henki on alkanut katoamaan.

Hyvinvointivaltio on todellinen "amerikkalainen unelma"

E2 Tutkimuksen tuore kyselytutkimus havainnollistaa pysäyttävästi tätä asennemuutosta. Esimerkiksi joka toinen perussuomalaisten kannattajista hyväksyy, että osa ihmistä tippuu kyydistä. Vielä pysäyttävämpää on, että perussuomalaisten joukossa on myös merkittävää kannatusta koko pohjoismaisen hyvinvointivaltion hylkäämiselle. Perussuomalaisten jälkeen kielteisimmin hyvinvointivaltioon suhtautuvat kokoomuslaiset.

Valitettavasti nämä asenteet näkyvät myös hallituksen politiikassa. Hallitus on kääntänyt selkänsä sille yhteiselle perustalle, josta Suomi on saanut voimansa. Sen sijaan, että vahvistettaisiin yhteistä perustaa, kylvetään eripuraa ja eriarvoisuutta. Hyvinvointipalveluja on leikattu ja parhaiten pärjääville on annettu, kun taas heikoimmilta on otettu. Epävakaassa maailmantilanteessa hallitus murentaa yhteistä vastuuta ja luottamusta – juuri niitä tekijöitä, jotka ovat tehnyt Suomesta vahvan.

Laboren tuoreet laskelmat vahvistavat tämän. Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, mutta heikompiosaiset, kuten yksinhuoltajat, työttömät ja pienituloiset, kamppailevat selviytymisestään. Eriarvoisuus syvenee ja luottamus, joka on ollut suomalaisen yhteiskunnan tärkein voimavara, on alkanut murentumaan.

Yhteiskunnan kestokyky ei synny yksinään julkisen talouden tasapainosta – joka sekin on tietysti hyvinvointiyhteisvaltion kannalta elintärkeä – vaan myös oikeudenmukaisuudesta ja keskinäisestä luottamuksesta. Näiden mureneminen tekee Suomesta hauraamman kuin yksikään talousluku pystyy mittaamaan.

Moni tuntuu unohtaneen, että hyvinvointivaltio ei ole vain heikoimpien turvaverkko, vaan menestystarina, joka on hyödyttänyt meitä kaikkia. Siinä missä köyhä on saanut mahdollisuuden nousta jaloilleen, rikas on saanut vakautta, ennakoitavuutta ja turvallisen yhteiskunnan. ”Amerikkalainen unelma”, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, toteutuu parhaiten Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa. Vastaavia yhteiskuntia ei tältä planeetalta kovin montaa löydy.

Meidän arkemme on muualla yhä saavuttamatonta

Hyvinvointivaltio on myös minun tarinani. Olen entinen lapsityöläinen, ja päästyäni Suomeen elämäni mullistui. Hyvinvointivaltio ei toki ollut ensimmäinen suomenkielinen sana, jonka opin, mutta se oli ensimmäinen asia, jonka huomasin ympärilläni. Kaikki oli täällä paremmin.

Mahdollisuus käydä koulua ja elää turvassa tasa-arvoisessa ympäristössä olivat asioita, joista olin aina unelmoinut. Se, mitä Suomessa pidetään itsestäänselvyytenä, on liian monelle maailmassa yhä saavuttamaton unelma. Hyvinvointivaltion ansiosta täällä voi keskittyä elämään, ei vain selviytymiseen.

Kaikesta huolimatta toivo ei ole kadonnut. Suomalaiset uskovat yhä laajasti siihen, että yhteinen Suomi rakentuu luottamuksesta ja vastuusta, ja 80 prosenttia suomalaisista haluaa säilyttää hyvinvointivaltion. Hyvinvointivaltio ei kuitenkaan pysy pystyssä itsestään, vaan jokaisen sukupolven on lunastettava se uudelleen päätöksillään ja asenteillaan. Kun pidämme kiinni hyvinvointivaltiosta, emme vain auta toisiamme, vaan puolustamme sitä, mikä on tehnyt Suomesta menestyneen, sivistyneen ja vahvan.

Eva Tawasoli

Kirjoittaja on sote-asiantuntija sekä Vantaan alue- ja kaupunginvaltuutettu