Etla: Laajemmat ja ennustettavat veroedut houkuttelisivat kansainvälisiä osaajia
Etla esittää, että Suomi laskisi tulorajoja veroetuuksiin ja selkeyttäisi järjestelmää houkutellakseen ja pitääkseen korkeasti koulutettuja kansainvälisiä osaajia. Ennustettava "Hollannin malli" voisi lisätä nettotuloja, vahvistaa kilpailukykyä ja parantaa osaajien pysyvyyttä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ehdottaa veroetuuksien laajentamista korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien houkuttelemiseksi Suomeen. Tuoreen Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.
Ehdotuksessa verohelpotuksia tulisi laajentaa hyvätuloisista myös keskituloisiin asiantuntijoihin. Porrastusmalli sidottaisiin Suomessa vietettyyn aikaan siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä.
Etlan mukaan Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua, selkeää ja ennustettavaa verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta.
Veroedut eivät yksin riitä, Etla huomauttaa. Syrjintä rekrytointitilanteissa ja työpaikkojen yhdenvertaisuus ovat myös tekijöitä, joissa Suomella on parantamisen varaa.
Muuttoliike reagoi herkästi, jos nettopalkat paranevat
Väestön ikääntymisen ja matalan talouskasvun haasteiden keskellä osaajien maahanmuutto tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä, Etlan tiedotteessa todetaan.
Ratkaisuna korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelemiseksi Etla tarjoaa laajennettua ja ennustettavaa verohuojennusjärjestelmää, jonka poistoa pehmennettäisiin portaittain.
Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan selkeät ja läpinäkyvät verosäännöt voivat merkittävästi lisätä kansainvälisten osaajien houkuttelua. Alankomaissa kansainvälisten työntekijöiden veroetuuden piiriin kuuluvat voivat saada jopa 30 prosenttia bruttopalkastaan verovapaasti määrätyn ajan. Tämä kasvattaa työntekijän nettotuloja noin 15 prosenttia ja pienentää työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
Vuodesta 2012 veroetuus on ollut Hollannissa tulorajaperusteinen. Työntekijät, joiden vuotuinen verotettava tulo ylittää 35 000 euroa, ovat nyt oikeutettuja etuuteen.
"Vuoden 2012 uudistus kasvatti erityisesti keskituloisten maahanmuuttoa, mikä osoittaa, että muuttoliike reagoi herkästi nettotulojen muutoksiin ja verotuksen ennustettavuuteen", sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, kansainvälisen verotuksen asiantuntija VTT Olli Ropponen.
Pitkän aikavälin sitouttaminen myös tärkeää
Suomessa käytössä oleva 32 prosentin suuruinen, ulkomaisille asiantuntijoille suunnattu lähdeverokanta enintään seitsemän vuoden ajan koskee nykyisin vain henkilöitä, joilla on erityistä ammatillista osaamista tai vähintään 5 800 euron kuukausipalkka. Etla esittää järjestelmän kehittämistä edelleen.
Suomi voisi laajentaa verohuojennuksia keskituloisiin ja ottaa käyttöön porrastetun mallin, jossa vero kasvaisi oleskelun pidentyessä, ehdottaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen.
"Alhaisempi alkuvero ja sen asteittainen nousu voisivat tehdä päätöksestä muuttaa Suomeen nykyistä houkuttelevamman, ja samalla pehmentää jyrkkää veronkorotusta etuuden päättyessä. Uudistus voisi vähentää myös muuttoa pois Suomesta ja siten tukea tärkeiden osaajaresurssien pitkäaikaista pysyvyyttä. Veroetuuden tulee kuitenkin olla määräaikainen, jotta vältetään liialliset julkistaloudelliset kustannukset ja varmistetaan verotuksen tasapuolisuus", Kauhanen huomauttaa.
Veroedut eivät yksin riitä, sillä Suomen vetovoimaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten yhdenvertaisuus ja työpaikkojen inklusiivisuus, Etlan tiedotteessa todetaan.
Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland (Etla Muistio 168)
